lauantai 12. joulukuuta 2015

Joulukalenteri luukku 12

Koirani Pricilla, kissani Iita ja Pena sekä muut entiset lemmikit.

Tavallisesti en kirjoittele tänne meidän lemmikeistä tai muusta koti jutuista. Mutta nyt joulukalenterin ideaksi keksin kirjoittaa vähän näistä lemmikeistä joista ette tavallisesti kuulekkaan täällä.
Aloitetaan meidän koirasta Pricillasta.
Prissu on joskus hyppinyt esteitäkin
Prissu on 9-vuotias Japanese chin rotuinen pieni koira. Prissu täyttää pian 10 vuotta ja toivottavasti sillä olisi viellä monta hyvää vuotta edessä. Toki Prissulla on ollut jo vähän kaikkea, siltä lähtee hampaita pikku hiljaa, lättänä kuonon takia välillä sillä menee nenä tukkoon eli on hengitysongelmia, pieniä lihaskipujakin on näyttänyt tulleen sille välillä. Varmaan sillä on muutakin mitä se ei näytä mutta toivottavasti ei olisi tätä isompaa kuin mitä tähän mennessä on löydetty ja nähty. Prissu ei tykkää toisista koirista, eikä paljoa vieraistakaan. Kovaa koiraa se yrittää esittää mutta ei se osaa. Miehiä se pelkää, perheen jäsenet se kestää ja miehet joihin se on tottunut. Mutta kun se tuli meille ei iskä saanut sitä silittääkään kun Prissu pelkäsi. Prissu tottelee minun ja äitin käskyjä parhaiten, muille se vaan kääntää korvan ja jatkaa puuhiaan. Prissu osaa myös olla pihalla vapaana, jotain perustemppuja osaa esim. Istu, maahan, tassu, ylös, nouda, odota, vapaa sekä käsky mikä toimii vain minulla eli kun osoitan sormea keittiössä se tarkoittaa pois, mutta ei se viellä muilla ole sitä totellut. Hassu koira :)
Jos teillä tulee kysyttävää Prissusta laittakaa kommenttia ja vastailen parhaani mukaan!
Ps. Ei hätää, nykyään noi kauhean pitkät karvat on leikattu
Iita on entiseltä ylä-asteen luokkalaiseltani hankittu kissa. Iita täyttää pian 3 vuotta ja onkin eloisa tapaus. Iitan kanssa oli vähän ongelmia aluksi koska kun se tuli meille niin aika pian siitä sille tuli todella paha silmä tulehdus ja hengitysongelmia. Iitan rotu ei ole ihan varma mutta uskottaisiin sen olevan ihan maatiainen. Meillä tavallisesti saa kissat mennä vapaasti ulos mutta kun 2 muuta meidän vanhaa kissaa lopulta katosi ja löytyi kuolleena pihalta, päätettiin että Iita jää sisä kissaksi meille. Aluksi siinä oli ongelmia koska se yritti pakostikkin aina päästä veikan mukana ulos mutta nyt sitten se on aika hyvin oppinut pysymään sisällä. Kun sanon että Iita on eloisa, tarkoitan sitä todella paljon. Iitalla saattaa tulla yhtäkkiä joku energia pistos ja se lähtee ihan täysiä juoksemaan talon päästä päähän. Lisäksi toki sitä leikitetään paljonkin päivässä heli hiirillä, narun pätkillä sekä se sitten itsekkin aina keksii jotain tekemistä. Iita osaa myös pari temppua herkkuja antaessa. Helpoin on se että kun vähän ravistat herkku purkkia Iita on jo paikalla, lisäksi iita osaa istua, antaa tassun tai tassut, sekä tietenkin juosta herkun perään eli noutaa vaikka se syökin herkun heti sen saatua kiinni.
Jos on jotain kysyttävää tästä kisusta laittakaa kommenttia!
Iita ei ole normaali

Pena on 8 vuotias maatiaiskissa joka päätyi meille sitten joltain tallilta jossa ei omistaja halunnut niitä pitää ja siskoni toi ne meille. Pentuja olisi pitänyt tulla meille 3 mutta yksi katosi matkalla meille. Pena on saanut koko ikänsä käydä ulkona vaikka vaarana onkin että viellä joku päivä joku noista metsän eläimistä senkin kimppuun hyökkää. Mutta Pena osaa avata ovia joten ei sitä sisällä saa pidettyä millään, varsinkin koska Pena saattaa käydä käteen tai jalkaan kiinni suuttuessaan, on se kerran käynyt kylkeeni kiinni jostain syystä. Vieraita Pena inhoaa ja varsinkin pienet lapset, kavereita jotka käyvät meillä pitää aina varoittaa ettei Penaan koske koska kun pena käy päälle niin siinä on vähän huono hetki sanoa että varoitettiin. Penan tekemät haavat eivät todellakaan ole pieniä raapasuja, vaatteidenkin läpi se on mulle onnistunut tekemään 10cm pitkän viillon. Paino ei ole tiedossa koska ainoa joka penaan saa koskea ongelmitta on veljeni. Painoa epäiltäisiin siinä 3-5 kilon alueella, mutta varmoja ei olla. Penan kanssa tullut Unna, eli Penan sisko, katosi kun se oli vasta 3-vuotias ja epäilemme että sen on joko tappanut metsän eläin kuten meidän Popy kissankin. Pena onneksi ei ole tyhmä kissa kumminkaan, se varoo autoja, vaarallisia asioita sekä tietää alueen jolla saa kulkea. Pena on myös osannut käskyn istu joskus nuorempana. Nykyään se ulkoa kutsuttaessa osaa tulla viheltämällä ja nimeä huutamalla sieltä sisälle. Muistaakseni pena ei osannut nyt muita temppuja. Ellei metsä pupujen ja oravien, lintujen ja sellaisten metsästystä lasketa?
Penasta saa kysellä myös kommenteissa lisää! Vastailen parhaani mukaan.

Niin normaali kuin vain voi olla
Muita eläimiä meillä ei tällä hetkellä ole. Meillä on ollut 2 kertaa akvaario mutta meidän talon vesi ei ole ollut niille sopivaa josta johtuu sitten se että ollaan jouduttu jättää akvaarion pito pois. Myös 3 gerbiiliä (Lola, Lippe ja Lilli, Lilli oli minun ja kuoli syöpään...) sekä kun olen ollut ihan pieni niin 3 hiirtä(?), pupu, marsu ja 2 kissaa (Kiti ja osku, veljekset. Osku kuoli suolisairauteen ja muistan yhäkin kun 9-vuotias minä olin menossa nukkumaan ja juuri kun olin nukahtamassa kuulen rääkäisyn Oskulta. Sinä yönä ei uni meinannut tulla. Kiti kuoli vanhuuteen ulos takapihan ikkunan alle). Paljon eläimiä meillä on ollut ja paljon menehtyneitä, mutta rakkaita eläimiä. Kaikki on tuhkattu ja haudattu meidän takapihalle, siellä kasvaa nykyään ruusupuskat :)
Pahoittelut laadusta, kuvassa vasemmalla Lippe, oikealla Lola. Lilli oli jo kuollut tämän kuvan ottaessa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti