keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Syksyn pimeytyessä ja talven tullessa

on aika jättää ylimääräiset kirjoittamiset pois ja jättää kasa kuvia parilta eri kerralta vain alas katottavaksi. Joten suurempia kirjoittelematta, toivottavasti tykkäätte!

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

Tässä oli nämä tällä kertaa. Kertokaa toki mistä tykkäsitte eniten! Ja jos joku miettii tuota polven kohdassa olevaa reikää housuissa, niin se tuli kun silloin noin kuukausi sitten kaaduin hienosti maahan.

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Lumikin pientä liikutusta

Olin viikonloppuna Jatilassa ja päädyin sitten Lumikkia liikuttelemaan kun oli tylsää. Perjantaina vain juoksutin Lumikin liinassa jossa oli vauhtia vähän liikaa jopa kun alku käynnit saatiin mentyä niin pidemmän narun saatua lähdettiin pomppulaukkailuun ja kiihdyttelyyn. Taisi Lumikilla olla kivaa! Parin päästely kierroksen jälkeen se sitten hidastui viimein ja sain sen hiukan lyhyemmälle liinalle ravailemaan. Kun energiat oltiin purettu riittävästi liinassa, taluttelin vain ympäriinsä ponia.




Lauantaina kävin taas tallilla ja päädyin aluksi käymään kierroksen radalla jossa puolet käveltiin ja puolet ravattiin. Ekalla ravi pätkällä peppukin hiukan lenteli mutta sitten vain ravailtiin vain vierellä reipasta ravia. Mentiin sitten viellä maneesiin vähän pomppimaan. Tästähän poni innostui ja loikat olivatkin loppuun saakka suuria jättiloikkiaan. Kumminkaan missään vaiheessa ei tullut mitään lähtöjä tai vedetty kuin hullut kisaa vaan jos itse pysähdyin poni pysähtyi. Päädyin myös yhdessä vaiheessa kokeilemaan seuraako poni minua vapaana, tokihan se siinä tallusteli sitten perässäni kuin koira.


Lumikki oli kyllä niin oma ihana itsensä, kiltti ja tietenkin pieni pikku piru silmä kulmassa. Vaikka välillä se takapää lentää minuakin tai jotain lähistöllä olevaa olentoa kohti, on se poni niin ihana!
En siis ole vielläkään jatkamassa Lumikin kanssa, satuin nyt vain käymään tallilla ja oli tylsää ja Lumikki ei ollut liikkunut niin sain sitä sitten liikutella. Ehkä tällein silloin tällöin tämän ponin kanssa teen jotain. Mutta ei tässä muuta tällä kertaa, jatketaan Hjörkan liikutus postauksilla. Muistakaa myös lukea aikaisempi postaus ja antaa ideoita joulukalenteriin!

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Tuleeko tänä vuonna joulukalenteria?

Tätä oon oikeastaan miettinyt nyt n. 2 kuukautta valehtelematta, pidänkö joulukalenterin tänäkin vuonna. Olen siitä asti kun tämän blogin aloitin pitänyt joulukalenteria joka joulu. Mutta nyt on ongelmana se etten enään tiedä mitä tänne sitten laittaisin joulukalenteriin, ideat on oikeastaan melko loppu. Toki voisin jonkun haastetyylisen tai jotain minielokuvan kuvata, tai miksei isompikin elokuva. Lisäksi jotkut luukut olisivat tietenkin ihan vain kuulumisia ratsastuskerroilta.

Mutta siinä on oikeastaan tämän hetken ainoat ideat mitä mulla on päässä. Joten sitten olisikin teidän vuoro sanoa teidän mielipiteet! Itselleni ei ole väliä pidänkö sen vai enkö, onhan se ihan hauskaa jouluperinnettä melkein jo, eikä kuvaaminen ja kirjoittaminen minua edes haittaa.
Jos haluatte joulukalenterin tänä vuonna, laittakaa kommenttia että pidänkö sen vai enkö? Lisäksi jos pidän sen tarvitsisin ideoita, mitä te haluatte lukea tai katsoa?

Ei kai tässä muuta mitä pitäisi tänne ilmoitella. Kommentteja sitten vaan kirjoittelemaan ketkä jaksaa, kertomaan oman mielipiteenne, pidänkö vai enkö joulukalenterin? Aijotteko te pitää joulukalenterin jos teillä on oma blogi?

perjantai 14. lokakuuta 2016

Kisoja ja tajuamista

Kuvia tässä postauksessa nyt ei tule kauheasti olemaan, mitä nyt yksi kuva kun verkattiin ja vähän vanhempia kuvia siitä kun vasta aloitettiin hyppääminen tämän tamman kanssa. Mutta asiaan!

Meillä oli meidän tallin pikku porukallamme estekisat jotka päätyi tämän vuoden vikoiksi hypyiksi samalla. Ihan sen takia että ei näitä tallin issikkoja ole luotu siihen hyppäämiseen vaan juuri askellajien ratsastukseen, maastoiluun ja muuhun enemmän jalat maassa pitävään. Kumminkin on hauskaa kun ollaan saatu mahdollisuus siihenkin että voidaan hypätä edes sitä pientä näiden kanssa. Ehkä ensi vuonna suurempaakin jos selvitään ensin joulusta ja keväästä ilman uusia jalka- tai muita vammoja.


Kisoista sen verran että verkassa Hjörkka oli ihan ok, välillä vauhtia oli liikaa ja sisäpohje ei mennyt läpi, no pohkeen sain toimintaan kun raippa oli mukana menossa mutta vauhtiin ei auttanut muu kuin jarruttelu ja sellaisten tehtävien teko että saatiin niitä jarruja sitten hallintaan. Mentiin sitten ekana pienessä luokassa johon itse osallistuin, iso luokka kun oli liian iso meille viellä ainakin tänä vuonna. Ekana luokassa oli puomi, ristikko lävistäjällä, sarja lävistäjällä ja pysty. Lyhyt luokka joka sopi hyvin meille, kun meinasi voimat kadota jo ennen vikaa estettä Hjörkalta. Ei se kumminkaan mitään pitkiä ja montaa hyppyä ole tottunut menemään koskaan. Meille tuli pari miinusta kun ekan ristikon yli päästäessä tuli jarru ongelmat eli lähdettiin liian lujaa, tähän ei auttanut muu kuin kääntää lyhyempi tie jolloin oli päätettävä teenkö ylimääräisen voltin ja keräännytän aikaa vai rynnätäänkö esteen läpi. Ei ollut vaikea päätös, voltti rauhassa johon perään sitten rauhassa sarjalle ja luokka loppuun. Vikalle sitten pudotettiin kun ei enään meinannut Hjörkalla voimat riittää! (Aina hyvä vitsi meidän talliporukalla, Hjörkalta muka voimat loppuisi!) Alla video radasta, tai no hypyt niistä.

Linkki videoon tässä!

Näin sitten kisojen jälkeen aloin miettimään että hei, mehän ollaan esteissä parantunut ihan hirveästi (tai ainakin Hjörkka, ratsastaja on taaspa mennyt vain alas päin omasta mielestä!). Ennen vain nostettiin jalkaa ja mentiin niin yli, koskaan ei niinkään hypätty yli. Jalka nousi, mutta hyppyä siinä ei tullut! Nykyään ei enään jalat vaan nouse, ne jopa hyppää ja ei ainakaan enään ihan hirveän usein astutakkaan vain esteiden yli. Ihanaa tajuta että mitä tässä parinkin vuoden aikana on ehtinyt opettaa tälle hevoselle, jotain täysin uutta. Ei kai tässä muuta voi kertoa siitä miten ollaan kehitytty hyppäämisessä joten jätän vain kuvat ja videon tuohon alle. Ootteko te ollut kisaamassa tai muuten vaan hyppäämässä tässä vähään aikaan?


sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Lehmien hyökkäystä ja kuvien ottoa

Otsikko tulee ihan meidän perjantain (7.10) maasto reissusta kun lähdettiin rauhalliselle maastolle, ajateltiin menevämme yhden navetan ohi, siinä ajatuksena että lehmät olisivat kaikki jo sisällä. Koska Hjörkka pelkää lehmiä ihan hirveästi vaikka ne eivät olekkaan tallilta kuin noin 500 metrin jos sitäkään päässä. Päästiin sitten siihen kohtaan mistä meidän olisi pitänyt mennä, ilman lehmä kavereita, mutta yllätys yllätys olihan siellä viellä nuoret lehmät ulkona. Toki oltaisiin voitu kääntyä ja kiertää pidempi reitti takaisin tallille, mutta päätin olla rohkea ja että mentäisiin lehmien ohi. Hyppäsin kumminkin alas selästä koska niin oli helpompi sitten jarruttaa Hjörkkaa kuin yrittää selässä sitten roikkua ja pidätellä ja toivoa ettei ojaan oltaisi menty. Päästiin jo melkein kohtaan mistä käännyttiin pois päin lehmien aitauksesta, niin tietenkin niiden lehmien piti juosta ratsujamme kohti... Aluksi Hjörkka vain ravaili vierelläni, mutta sitten kun lehmät olivat ihan aidan vieressä ja kauhean lähellä Hjörkan mielestä, lähettiin siihen että pyrähdys eteen ja käänsin sitä vain minun ympärille pyörimään. Päästiin sitten sivuttain ja ympärilläni pyörien käännökseen ja taluttelin hetken viellä maastakäsin kunnes Hjörkka rauhottui sen verran että selkään meno helpottuisi. Lehmäthän syövät pieniä hevosia, eikö vaan! Meidän maastoreissusta löytyy video tuolta alhaalta! Sitten tämän kauhean romaanin jälkeen päästäänkin siihen mitä muutakin ollaan tehty paitsi juostu lehmiä karkuun.


Toisella meni hermot väistöihin

Torstaina (6.10) mentiinkin sitten ilman satulaa, ajatuksena työstää vähän koulua. Päädyttiin kumminkin pari loikkaakin ottamaan kun esteitä meni jo muutkin siinä samalla. Ei otettu kuin oikeasti joku 2-3 hyppyä kun Hjörkalla alkoi niihin väistöihin, asetteluun ja muuhun mennä hermo. Torstainakaan ei päästy ilman mitään pelokkeita liikkumaan, vaan pitihän siitä tallin päältä lentää sitten 3 kertaa helikopteri ja viellä melko matalaltakin! Ekalla kerralla oli hiukan ongelmia, kun Hjörkka olisi vain halunnut jäädä seisomaan ja tuntui räjähdys valmiilta, tokalla kerralla helikopteri meni kauempaa ja olikin helpompi pitää rauhallisena, kolmannella kerralla oltiin juuri loppu käyntejä kävelemässä ja silloin se tuli ihan siitä pään päältä. Päätin siinä hypätä sitten alas ja taluttaa loppukäynnit niin, Hjörkka oli kumminkin ihanan viisas ja vaikka meteli oli kamala kun se siitä sitten lensi yli, niin siinä se vain käveli rauhallisena vierestä. Koska helikopteri ei ollut riittävä, piti tuon kentän viereisessä tarhassa noiden nuorien ruuna poikien sitten riehua, niin että yksi oli osunut heinälaatikkoon, tästä kuului äkkiä kova ääni josta Hjörkka ei välittänyt mutta lintujen sitä säikähtäessä ja niiden lähdettyä äkkiä lentoon oli Hjörkankin pakko ottaa yksi sivuloikka pienellä hypähdyksellä. Välillä mä mietin miten siellä selässä olen tähänkin asti pysynyt!

Hjörkalla meni hermo väistöihin jälleen ja lähtikin toiseen suuntaan kääntymään kuin mihin mentiin 

Sitten päästäänkin kuvien otto päivään, tarkoituksena oli vain kävellä ja hölkötellä vähän ravia. Kävelin alku käynnit jossa tuntui vain kuinka Hjörkalla oli kamalasti energiaa, vähän ravasin selästä käsin. Hyppäsin sitten alas, ohjat irti ja tamma vain irtona juoksemaan, tulihan sieltä pari pyrähdystä, pari pukkia jonka jälkeen vain käveltiin minua kohti että riittää kiitos. Hyppäsin takaisin selkään, ravailin hetken vähän taivutellen ja asetellen jonka jälkeen vain käveltiin loppukäynnit. Halusin sitten ottaa viellä jotain kuvia ja no lopputulokset on alla. Kuvien oton jälkeen hyppäsin alas ja kävelin viellä maastakäsin pari kierrosta ennen kuin menin hoitamaan Hjörkan takaisin ulos syömään.







Hauska viikko ollut kyllä nyt takana Hjörkan kanssa. Kuntokin nousee pikku hiljaa, vaikka vatsa kasvaa samaa tahtia aina vapaa ajoilla tammalla. Hjörkka ei oo ollut nyt niin hyvä ratsastaa, on ollut tosi jäykkä vasempaan, olen jopa joutunut ottamaan raipan mukaan menoon kerran kun sisäpohje ei mennyt läpi ja asetus toimi vain oikeaan. Jatketaan viikolla treeniä, katsoo jos käydään taas maastossa, koulu treeniä olisi nyt suunnitteilla satulalla ja ilman sekä ihan vain hölköttelyä. Katsoo ehditäänkö jotkut kisatkin viellä pitämään omalla pikku porukallamme ennen kuin kaikki paikat jäätyy. Alle viellä video maastosta! Hauska maasto tosiaan muuten oli mutta pitihän sinne sitä muutakin menoa hankkia jottei se jäisi täysin tylsäksi. Onko teillä ollut yhtä vauhikasta menoa?

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Vihdoin, me hypätään taas!

Kyllä, me päästiin koko kesän pituisen tauon jälkeen hyppäämään! Fiilis oli aluksi hiukan jännittynyt, ajatuksissani vain että jos se ei tykkääkään enään hypätä tai jos se on ihan mahdoton niillä. Alkuverkkasin melko nopeasti mutta tunnustellen miltä tuntuu tasaisella ja puomeilla, mutta eroa ei tuntunut ja puomeissa ei ollut ongelmaa joten pianhan me tultiin jo ristikkoa.
Miks tää mun asento ei voi pysyä ravissa ja laukassakin??!!
Kevyttä istuntaa, en viittinyt laittaa lyhempiä jalustimia kun ei oikein tuolle penkille sovi joten istunta on mitä on...
Mehän ei oikeastaan hypätä suurempaa kuin ristikoita tai pieniä pystyjä ihan siitä syystä että Hjörkkan jalat kerää niin paljon nestettä hypätessä, tallilta ei oikeastaan löydy estetolppia josta saisi juuri haluamaansa korkeutta ja Hjörkka ei ole mikään esteratsu. Kumminkin esteitä mennään mielen virkistykseksi molemmille, Hjörkka tykkää niistä ja itse jopa tykkään Hjörkalla hypätä hiukan enemmän. Mutta pitihän meidän kokeilla sitten meidän uusia enkkoja kun esteet oli valmiiksi suurempia kuin tavallisesti mitä mennään, vaikkei siis paljoa!
Laskeuduttu meidän perus korkeudelta, vauhtia ei toki ole yhtään ylimääräistä
Jännitin vähän miten hiukan suurempi sujuu, mutta ei siinä ollut mitään

Hypyissä Hjörkka tuntui todella hyvältä, paikat oli oikeastaan melkein joka kerta oikeat, mitä nyt välillä ratsastajan virheistä lähdettiin kauempaa pari kertaa tai este tuli Hjörkan mielestä liian nopeasti vastaan edellisestä. Omia virheitä on ihan kamalasti ja varsinkin käsissä tuli välillä se kyynärkulma vähän liiankin vahvasti esiin, mutta hei, oon itestäni ylpeä! Mulla on ollut jälleen kerran laittoman pitkä estetauko takana, mutta ei ainakaan omasta mielestäni mun istunta nyt ihan niin kamala ole ihan koko aika.
Ja meille uutta ennätystä, suurin ristikko mitä tähän mennessä ollaan menty eikä kertaakaan pudotettu! Tultiin ekan kerran varmuudella ravissa niin vähän hassumman näkönen loikka
Tultiin ekan kerran jopa tuon kokoista pystyä, ekalla tiputettiin huonon lähestymisen takia, töltti tahtinen laukka ei ole paras askellaji esteille. Sen tajuaminen olisi ollut parempi vähän ennen estettä... Ja mun kädet sen takia!!!

Kun hyppyjä tuli riittävästi omasta mielestäni, hyppäsin vähemmän kuin muut kanssani hyppäämässä olevat, lopetettiin vähän pidempiin loppu verkkoihin jotta kaikki maitohapot ja nesteet sekä kaikki se muu mitä siellä hevosen sisällä liikkuu, ehti palautua rauhassa. Loppu verkoissa alkoi se meidän vauhti jo hidastua melkein laiskuus tasolle asti, mutta eihän siitä ole meillä huolta ettei Hjörkka muka jaksaisi niin pitihän sen sitten viimeisellä ravi pätkällä ottaa joku reippaampi pätkä sitä liidokastaan ravia. Onneksi sen pätkän jälkeen se vain rentoutui ja jatkoi hölköttely vauhtia kuin mitään reippaampaa pätkää muka ei olisi otettukkaan.

Toka kerta, ei pudotettukaan mutta loikasta tuli vähän suurempi
Hjörkalla meinas mennä jalat sekaisin kun edessä olikin jo toinen este
Oli vaan niin ihanaa päästä hyppäämään, se on välillä niin vapauttavan tuntuista kun pääsee edes vähän liitelemään siellä ilmassa, edes vähän osaavan ratsun kanssa. Suunniteltiin meidän talli porukalla vetää pitkästä aikaa estekisat ennen kuin maa jäätyy ja kenttä on liian kova hyppäämiseen. Katsotaan ehditäänkö! Oon nyt lisäksi ratsastellut illalla juuri auringon laskun aikaa ja se on kyllä kuvaamisen suhteen ihan parasta aikaa, ainakin näin omasta mielestäni. Ei mulla muuta tällä kertaa, haluaisin vain jatkaa hyppäämistä mutta pitäähän sitä taukoakin antaa.
Ootteko te päässyt hyppäämään nyt tässä lähi aikoina ja tykkäättekö te ratsastaa auringon laskun aikaan?
Etsikää kuu tästä kuvasta! oli pakko ottaa tää ennen tallilta lähtöä.

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Missä mä oon ollut?

Tosiaan viime postauksessa kertoilin mun kaatumisesta ja muusta. Mutta päätyipä niin että polvea lepuuttelin 2 viikkoa kevyellä käytöllä ja vasta nyt pääsen polvelleni kunhan on pehmeä pohja. Ratsastamaankin olen palannut, tosin vasta 2 kertaa olen mennyt Hjörkalla ja nekin puolet ajasta. Ollaan nyt nimittäin menty viikonloppuna puolkkiin tallin omistajan tytön kanssa (kirjotan vaikka V:nä) ja on ollut jopa hauskaa nähdä kun joku muu ratsastaa Hjörkalla.
c minä sinihuppariset ja mun ratsastus kuvat V:n
Perjantaina menin ekaa kertaa tauon jälkeen ratsastamaan Hjörkkaa, oli jo ikävä sinne selkään! Hjörkallakin oli ollut taukoa kun sillä ei ollut takakenkiä (tosin ei ollut viellä perjantainakaan), mutta perjantaina kenttä oli sen verran pehmeä sateista niin pystyttiin menemään kevyesti. Mentiin siis kaikkea muuta paitsi laukkaa, tölttiäkin hiukan pienempänä määränä mutta muuten normisti koulua.
Aluksi Hjörkka oli hitaan, ehkä vähän laiskan tuntuinen mutta kun alettiin ravailemaan niin kyllähän se sitten hiukan reipastui. Vasta tölttien jälkeen alkoi taas tämä reipastumaan vähän liikaakiin, mutta kyllä se malttoi kävellä ja oli sellaisen mukavan hidas mutta silti reipas sitten tölttien jälkeen. Tölttäiltiin vaan vähän ja kevyemmällä ohjalla, muuten töltit oli ihan ok, tosin onhan ne parantunut kovasti ja tavallisesti taukojen jälkeen töltti ei edes pyöri niin oli ihan hyvä fiilis kun töltti edes pyöri!




Vaihdettiin sitten ratsastajaa ja minä päädyin kuvaajan paikalle. Aurinko laski alas siinä ratsastaessa niin sai todella kivoja kuvia kaiken lisäksi! Hjörkka oli sitten tietenkin energikäs kun ratsastaja vaihtui mutta meni silti hyvän näköisenä. Hoidettiin Hjörkka nopeasti pois ratsastuksien jälkeen ja kun meitä oli kaksi hoitamassa niin siinä ei todellakaan kauaakaan mennyt.
Samoin tehtiin lauantaina mutta saatiin kengät alle niin pystyttiin jo laukkaamaan, tehtiin aikalailla samaa kuin perjantaina mutta lisättiin laukat siihen mukaan. Laukoissa Hjörkka oli super, vaikka vasempaan ei meinannut heti nousta laukka, mutta eipä oo eka kerta!





Tänään sunnuntaina en mene ratsastamaan Hjörkkaa vaikka mahdollisuus olisi, kun aluksi mulla piti olla taas estetunti mutta jälleen kerran sekin peruuntui. Niin en sitten mene ratsastamaan tänään kellään niin saan aikaa kirjoitella ja tehdä muutakin kun pari päivää on mennyt oikeastaan vain talleilla ja muuta niin ei ole ollut aikaa olla koneella ja keskittyä johonkin. Tosin menen kyllä tänäänkin tallille ettei siitä ole ongelmaa etten tallille olisi menossa!
Mites teillä, ootteko te ollut nyt millään ratsastus tauolla?