keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Pientä hyppy treeniä

Pitkästä aikaa Hjörkastakin saatte postausta! Mulla on nyt yhdeltä kerralta kuvia kun käskin siskon tulla kuvaamaan ja nostelemaan esteitä. Otsikko kertookin jo mitä silloin tehtiin, ei mitään liian vakavaa, mutta silti vähän rankempaa. Vaikka en jaksa ratsastella, haluan silti aina hypätä selkään edes vähän kävelemään ja ravailemaan. Hjörkalle tämä ei ehkä paras liikutus tapa ole, koska se kaipaa niin raskasta liikuntaa melkein joka kerta. Joten kun haluan kentällä mennä jotain vähän rankempaa mutta silti hiukan kevyttä, me hypätään.



Alku verkat pidin lyhyinä, molempiin suuntiin ravia pari kierrosta, sen jälkeen pienet käynnit jotta ehdittiin molemmat hengittää. Sitten vain laukat siitä äkkiä viellä kuntoon, otettiin myös kerran vastalaukkaa yksi sivu kun asetus oli mennyt vähän huonoksi kulmassa, jäätiin nimittäin siellä hiukan tappelemaan että tölttiä vai laukkaa... Laukat oikeastaan nousi joka kerta sitten käynnistä, ravista tai töltistä. Alettiin sitten tulemaan meidän hienoja esteitä, meiltä löytyi kavaletti-ristikko-kavaletti sarja 3 metrin väleillä, mutta väli oli metrin liian pitkä Hjörkalle joten päädyin käskemään siirtämään ne pidemmiksi väleiksi, hiukan helpottaakseen Hjörkkaa. Sekä mini ristikko jota mentiin aina välillä jotta saatiin tehtyä pientä rataa.


Oho, siinä olikin este -Hjörkka

Aluksi hypyt oli vähän mitä oli, Hjörkka ei jaksanut nostella jalkojaan aluksi vaan juoksi niiden yli. Voi olla että meidän pitää kokeilla joskus isompia esteitä jos ei se jaksa enään ristikoita loikkia. Loppua kohti kumminkin välit alkoivat olla selvät ja hypyt onnistuivat jo paremmin, välillä oli helpompi viedä ravissa ristikolle ja siitä nostaa laukka kun Hjörkka alkoi kuumeta mitä enemmän pääsi hyppäämään.



Lopuksi hypyt onnistuivat jo paremmin, saatiin pari isompaa loikkaa ja laukkoja vaihdettua esteiden päällä. Itsellä nyt onkin ihan hirveästi ongelmia esteillä, kun en ole ollut missään valvovan silmän alla pitkään aikaan joka kertoisi aina virheet ja ongelmat. Mutta onneksi pääsen 2 viikon päästä koko viikoksi valvovan silmän alle. Olen nimittäin menossa itse ratsastusleirille toista kertaa elämässäni! Harmiksi en Hjörkkaa mukaan saa kun liikenteessä on taas pääntautia ainakin jossain päin suomea, enkä halua tartuttaa tallin hevosia varsinkin nyt kun siellä on varsoja. Eikä sitten leiritallin hevosiakaan halua tietenkään tartuttaa! Joten Hjörkka saa jälleen lomailla, tällä kertaa vähän pidempään tosin... Mulla nimittäin meni jälleen selkälihakset ilkeästi jumiin ja kävely on jo tuskaa. Siinä menikin tämä viikko, seuraavalla viikolla mennään mökille ja sitten pitäisi selän olla jo kunnossa kun menen leirille. Siitä sitten palaan mökille kun leiriloppuu ja takaisin Hjörkkaa tulen liikuttelemaan vasta siis 4 viikon päästä, kauhea ajatella että se saa niin paljon lomaa.

Mitä teillä on suunnitelmissa neljälle seuraavalle viikolle?

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Paranee, huononee, väsyy

Kävin viikolla torstaina (23.6) hiukan tallilla auttelemassa ja kuvailemassa tunteja. Lumikki meni iltapäivällä estetunnilla. Lumikki on sinänsä parantunut ihan hirveästi, mutta sillä näkyy jo väsymystä jonka takia ei se jaksa tehdä kaikkea niin hyvin kuin se oikeasti osaa. Sille on myös tullut taas yksi aikaisempi huono tapa takaisin, nimittäin ruohikolla vetäminen, ei se oikeastaan vetämistä ole, se vetää vain pään alas ruohikolla. Sitä ei saa enään leiriläiset taluttaa ja mieluiten aikuinen pitäisi sen taluttaa. Eihän tuo olisi paha, mutta kun se on keksinyt että takapäätä kääntämällä kohti taluttajaa saa sen kumoon, niin ei tuokaan enään kivaa olekkaan!



Jalan heiluttelu tapa on kumminkin lähtenyt pois suurimmalta osaa, enään se ei sitä heiluttele alusta asti tylsyyttään vaan vasta kun joutuu seisomaan liian kauan paikoillaan mitään tekemättä. Mutta ymmärrettävää se jo on, ei nuori poni jaksa kauaa pysyä aloillaan. Tosin sen seisomis ongelma on vielläkin ongelma, mun kanssa se malttaa seistä aloillaan, mutta leiriläisten kanssa se sitten kokeilee pyöriä ympyrää. Jos saatas se viellä tästä pois, niin olisi ihan mahtavaa!

Vähän väsymystä hypyssä, alkaa ponia todellakin jo väsyttämään pikku hiljaa kun hypyt on tasajalka loikkia jossa ei jalat nouse.

Tunnilla Lumikki meni todella hyvin vaikka olikin väsynyt jo alkuviikosta. Sen loikatkin ovat pienentyneet hurjasti siitä mitä ne tavallisesti oli. Yhä tosin liian hitaasti mentäessä se vetää liinat kiinni esteen juureen, mutta poni on kyllä viisas ettei hyppää jos ei ole vauhtia. Hauskana tapana on myös se että ponille olen opettanut että yli mennään vaikka pysähdyttäisiinkin juureen, mielestäni se on viisaampi tapa kuin lähteä kiertämään joku ylimääräinen voltti. Kaikilla on tosin tästä erimielipiteet ja tämä on minun. Isommilla esteillä se on toki pakollistakin, mutta esteet joiden yli poni voi viellä astua, niiden yli voi astua. On myös hauska nähdä, ettei poni oikeasti pelkää esteitä, edes niitä erikoisempia, kun ollaan niitä harjoiteltu jo agilityssä ja muussa kivassa.




On hauska nähdä miten poni on parantunut esteillä, mutta silti näen paljon asioita mitä pitäisi tälle ponille viellä opettaa. Lumikki esimerkiksi hyppää melkein aina juuresta, mutta joskus esteen tullessa äkkiä vastaan, saattaa poni nähdä paremmaksi hypätä jopa kauempaa. Sitä voisi harjoitella ratsastajan kanssa joka osaa nähdä välit, miettiä tiensä huolellisesti ja vaikka harjoitella teitä joissa joutuu hypätä hiukan sivusta, se tekisi hyvää ponillekkin. Välillä tätä ponie ei kumminkaan uskoisi 4 vuotiaaksi, se on oikeastaan automaatti esteillä! Se osaa katsoa paikan mistä hypätä, esteet ei sitä pelota, se hyppää kaikesta yli. Ainoa mitä ratsastajan pitää tehdä on ratsastaa se eteen ja olla vain kevyenä kyydissä ja tietenkin ohjata hyvät tiet ja oikeille esteille.



En ole vielläkään päättänyt haluanko jatkaa ponin opettamista eteenpäin vai jätänkö sen opettajille. Itse tunnen ponin parhaiten, mutta aina en pääse tallille, en pysty joka tunti opettaa ratsastajaa kiittämään Lumikkia jokaisesta hyvästä asiasta ja kieltää pahasta, en pysty opettaa ymmärtämään tätä ponia. Niin kovasti haluaisin sen omakseni, haluaisin jatkaa sen opettamista kiltemmäksi, vahvemmaksi ja paremmaksi poniksi. Haluaisin saada tästä ponista kisaponin, ponin jolla pystyisi kisata pienestä koostaan huolimatta vaikeampia asioitakin, korkeita luokkia. Mutta nyt on vaan jätettävä tämä kesä vain leiriliikutuksille, se saa opetalla eri opettajilla erilaisia asioita. Katsotaan sitten kesän jälkeen miten jatketaan.
Anteeksi kuvien laatua, maneesilaadut kamerallani on kyllä niin kivoja asioita!

torstai 23. kesäkuuta 2016

YpäjäGP kisoja kuvaamassa

Jossain vaiheessa tosiaan kerroin meneväni Ypäjälle, sinne tosiaan menin käymään yhdeksi päiväksi seuraamaan YpäjäGP kisoja. Menin lopulta sinne yksin kun kukaan ei tullutkaan kaveriksi. Mutta, sain sitten siellä pyöriä niin miten halusin ja sain kuvailtua luokat mitkä halusin. Sää ei ollut ehkä paras katsojille tai edes ratsukoille, välillä satoi ja oli niin hämärää vaikka oli jo päivä pitkällä. Suurin osa kuvista kumminkin jotenkin onnistui ja päätinkin laittaa omat lempparini tähän postaukseen. Onnistuin myös menemällä kisoihin osallistumaan yhteen instagram kilpailuun josta voitin liput jopa Ypäjällä pidettäviin PM-Mestaruuksiin tai NBCH tai Hankkijat finnderby kisat, miten sen nyt haluaa sanoa. Mutta enempää kirjoittelematta jätän jälleen tämän postauksen kuva painotteiseksi!

 2
 3
 4
 5
 6
 7
 8
 9
 10
 11
 12
 13
 14
 15
 16
 17
 18
 19
 20
 21
 22
 23
 24
25
26
Mikä kuva oli lempparisi? Oletko itse menosssa seuraamaan PM-Mestaruuksia?

maanantai 20. kesäkuuta 2016

10 sanaa, 10 kuvaa haaste (myöhässä)

Auringonnousu


Sanattomuus


Kultainen


Ystävyys



Menetys


Odotus


Rauha


Elämä


Onni


Ilo


Vähän myöhässä, mutta halusin tehdä tämän kun nyt ei ole hetkeen tulossa juurikaan postausta, kun ei ole mitään kerrottavaa! Kun jotain tulee, kirjoittelen sitten teille taas romaaneja.