tiistai 20. syyskuuta 2016

Kipeenä ei vaan jaksa

Oon ollu nyt yli viikon kipeenä, en oo jaksanut edes ratsastaa. En ole jaksanut tännekkään päivitellä mitään, kun olo ollut sellainen ettei jaksa alkaa miettimään mitä kirjoittaisi. Olen vielläkin hiukan kipeä mutta pää toimii jo paremmin.

Aloin jo voimaan paremmin sunnuntaina, menin kisa-avustajaksi kaverille ja kuvaamaan hänen luokkansa. Mutta juostessani hakemaan kameraa autosta menin ja kaaduin, onnistuin sitten saamaan polven auki sekä molemmat kädet. Vasta tänään tiistaina kädet on jo sen verran parantuneet etteivät satu vaikka niihin osuisi jokin ja haavojen ympärillä ollut kauhea punaisuus on laskenut, tosin vasen käsi ei tykkää viellä suuremmista kädelle painolle laitosta. Polvea en saanut taitettua yhtään eilen, niin tänään se jo onnistuu vaikka en polvelle pysty mennä enkä pysty ihan kokonaan taittaa polvea. Oonpas mä taitava nyt tässä kyllä! Tämä sitten on estänyt etten pysty Hjörkalla mennä, ehkä huomenna pystyisin hypätä hetkeksi selkään mutta katsoo sitten.
Haavat ei edes näyttänyt ennen putsausta niin pahalle, mutta pahemmiks ne päätyi :D

Mulla piti myös olla estevalmennus maanantaina mutta kun hevonen jolla mun piti päästä hyppäämään niin sitä ei saanut maanantaina. Päädyttiin siirtämään valkaa ja katsotaan milloin pääsisin hyppäämään. Tällä hetkellä mulla tekee mieli kamalasti hyppäämään, sekä hiukan enemmän laukkailemaan. Ajattelin myös osallistuvani lauantaina pidettäviin kisoihin, mutta hevosta ei oikeastaan ole, kun mietin Zirkonia siihen mutten ihan ilman harjoitusta haluaisi mennä heti kisaamaan. No sain tosin muuta tekemistä jo lauantaille ja odotankin sitä jo innolla!
Tunnistajat tunnistaa, muut miettii mikä tää merkki on
Lumikkia olen käynyt rapsuttelemassa, sillä oli ollut säkä yhdessä vaiheessa todella herkkänä mutta viimeksi kun kävin katsomassa se oli jo paljon parempi. Ponille on myös leikattu ihan hirveä kampaus! Tai ainakaan minä en tykkää sellaisesta kampauksesta ponilla yhtään, kaikillahan on ne omat mielipiteet. Lumikki on myös ollut ainakin tarhassa mun kanssa kauhean seurallinen, se tulee luokseni, halailee ja pussailee siinä ja oikeastaan ei lähde siitä mihinkään kuin vasta sitten kun lähden itse sen luota joskus, alta päästyäni, pois. Ei se edes tee mitään pahaa mulle vaikka istuskelen siellä jossain joko aidan reunalla tai keskemmällä tarhaa. On se vaan rakas, toivottavasti saisin ponin viellä joskus omakseni, mutta asioiden ollessa miten on, niin on vain odotettava.
Tästä oikeastaan näkee parhaiten kampauksen, se on leikattu täysin lyhyeksi, kaikki muu on leikattu paitsi otsatukka, hyi!

Mitäs muuta tässä kirjoittelisi, nytkin on jo niin paljon tekstiä ettei varmaan kukaan jaksa niitä lukea. Kuviakaan ei oikeastaan ole yhtään. Merkin tunnistajat! Ilmoittakaa jos ootte tulossa, olisi kiva nähdä! Tällä kertaa ei muuta, toivottavasti tykkäsitte näinkin tylsästä postauksesta ja kun haavat paranee ja olo helpottuu niin tulee taas normaaliin tapaan Hjörkalta kuulumisia.

maanantai 12. syyskuuta 2016

Vanhan postauksen julkaiseminen

Mietin pitkään julkaisisinko tämän vai pitäisinkö sen aina vain piilossa. Päädyin sen julkaisemaan niin saadaan blogiin vähän jotain muutakin välillä kuin vähäisiä postauksia lyhyillä videoilla ja kuvilla. Postaus on kirjoitettu hiukan ennen Lumikin kanssa lopettamista.


Sunnuntaina (21.8) kävin ponilta juoksuttamassa ylimääräisiä energioita pois, aluksi ihan liinassa jossa poni olisi halunnut vain päästellä ja myöhemmin irtona. Juoksuttaminen on aina tuntunut siltä että Lumikki ei siitä oikein välitä, irtonakaan se harvemmin juoksee itsekseen. Liinassa mennään joko tuhatta ja sataa tai sitten se haluaisi tulla juoksuttajassa kiinni. Irtona mulla on nykyään oikeastaan aina mukana astia jossa on leipää, mutta ponin ollessa pahimman luokan ahmatti on sen kanssa oltava hiukan määrä tietoinen ja ei saa missään nimessä pelätä ponia... Syy tähän tulee sitten viimeisissä kuvissa. Mutta nyt alle kuvat ja tekstit!
Tämä ja tuo alempi kuva otettu 18.8 eli ponin synttäri päivänä
Rakas se tulee aina olemaan <3







Lähtö tuli

Mietin jo hetken millon se jarruttaa kun riimukin liikkui ikävästi silmän päälle...
Poni ehti juosta toiseen päähän kunnes otin astian esille ja ravistin kerran sitä
Tässä on yksi syy miksi ponia ei kannattanut pelätä, kun on astia mukana poni tulee vaikka laukalla päin ja korvat luimussa ihan kuin se yrittäisi näyttää kauhean pelottavalle! Mutta yleensä pysähtyy eteen pyytämään herkkuja <3


"Kyllä mä viellä joku päivä saan ton astian itselleni" -Lumikki
"Tuu nyt vaan sieltä, saat kohta leipää" -Minä
"Kuulin leipien liikkuvan astiassa!" -Lumikki
"kyllä mä saan sen astian viel joku päivä!" - Lumikki
Miks se tulee aina niin vihasen näkösenä kohti astiaa :D
Ja kun poni ei saakkaan leipää, niin hiekka maistuisi niin paljon paremmin, sitä kun on kaikkialla maneesissa... No astian syötin loppuun leivistä ja sain ponin juoksutettua, hoidettua ja energiaa purettua.

Toivottavasti tykkäsitte vaikka postaus olikin vanhempi, mutta ainahan Lumikkia on kiva katsella eikö vaan? Käyn tiistaina (13.9) tallilla, kuvaamassa oikeastaan vain tunteja, mutta haluaisitteko jonkunlaista postausta vaikka ihan vain Lumikin tarhakuvista? En sitä nyt muuten ole hoidellut paitsi tarhassa käynyt halailemassa ja rapsuttelemassa joten en oikeastaan muita kuvia ponista nyt saa.

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Me laukataan taas

Otsikko ei valehtele, me laukattiin Hjörkan kanssa maanantaina (5.9) pitkästä aikaa! Se tunne kun päästiin laukkaamaan sai minut tuntumaan niin iloiselta että ollaan päästy jo tähän asti takaisin! Laitoin Hjörkan omistajalle äkkiä viestiä ennen kuin hyppäsin selkään olisiko ok, jos laukkaisin. Se oli sitten ok ja hyvien alku verkkojen jälkeen otettiin pitkän tauon jälkeen laukkaa. Jälleen on videokoostetta menosta, kypäräkameran jälleen toimiessa sekä muokkausohjelmien niin tulee näitä sitten kuvattua ja muokattua. Sekä opin viimein laittamaan tänne blogiingin videot suurempina!
puhelin laatuja

Aluksi ei nostot onnistunut niin sulavasti kuin ennen, se näkyykin videolla miten laukka pyöri ekan noston jälkeen. Otettiin suoraa uraa parit nostot ja otettiin viellä tiellä yksi nosto joka sujui paremmin kuin kentällä. Lisäksi videolla on siis ekoissa pätkissä aikaisemman päivän ratsastuksia, kypäräkamera ei ollutkaan silloin minun päässäni joten sain vähän erilaista kuvamateriaalia. Jätin myös pätkän jossa näette miten meidän ravi menee parilla ekalla kierroksella, ei mukavinta istua eikä mukavinta nähtävää! Tuossa yhdessä vaiheessakin mulla lähti ohja irti kuolaimesta kun näytään kuvakulmassa ja seistään keskellä kenttää. Aluksi ei kyllä seisty paikoillaan vaan pyörittiin ympyrää ennen kuin pysähdyttiin. Tulihan sekin kokeiltua toisen kerran!

Nää ohjat on aivan ihanat, tykkään ja ehdotan!
avaruusolioni
Loppu verkoissa Hjörkka oli rennompi kuin pitkään aikaan. Oli ihana tunne päästä laukkaamaan, ratsastamaan rennolla hevosella ja töltättiin me pari suoraa pitkin ohjin joka on meille tasoa mahottomuus! Pahoittelen kuvien vähäisyyttä, sekä kun niitä sitten on, ne ovat puhelimella otettu selästä käsin melkeinpä kaikki. Yritän saada nyt joku kerta kuvaajan itselleni ja yritetään silloin vääntää vähän koulua enemmän kuin parit väistöt ja vain suoraa uraa menoa. Mutta milloin saan kuvaajan, sitä en tiedä.
Mitä tykkäätte näistä kypäräkamera koosteista/videoista postauksissa? 
Pitäisikö jatkaa näitä täällä vai ei enempää?


lauantai 3. syyskuuta 2016

Video koostetta ja kirjoittelua

Kirjoittelen ihan vaan mitä tämä syyskuu pitää tällä hetkellä sisällään ja tietenkin mitä video koosteessa nyt on ideana. Joten ehkä se nopeampi eli video kooste, tässä heti ekana alta pois.


Videolla on siis kahden kerran ratsastukset, ekana keskiviikon ilman satulaa ja tokana torstain satulalla rentoa koulutreeniä. Hjörkka oli molempina päivinä todella kiva ratsastaa, torstaina oli jännittyneempi kun naapurin lehmät huutelivat jotain siellä pihalla. Silti selvittiin jotenkin elossa, vaikka lehmät kuulostivatkin niin pelottavilta. Jalka on parantunut hyvää tahtia eikä siihen olekkaan enään mitään hoitoa, kumminkin otetaan hitaasti viellä varmuuden vuoksi ettei tule takapakkia. Nyt mulla olisi niin kova innostus tehdä laukkatehtäviä ja harjoitella laukkaa paremmaksi, mutta aluksi pitäisi saada se ravi ja töltti takaisin kuntoon ennen kuin lähetään meidän pukkilaukkailuita jatkamaan.

Sitten, mitä syyskuu tulee pitämään ainakin tällä hetkellä sisällään? Ainakin ehkä itselleni isoimpana juttuna on tietenkin omat synttärit, täytän tänä vuonna jo 19 vuotta! Mihin nää vuodet katoo...
Toisena isoimpana juttuna on tällä hetkellä että menen kuukauden lopussa ainakin tämän hetken tiedon mukaan Turkuun yhdelle pienelle tallille hoitamaan viikonlopun ajaksi paria hevosta, onneksi ovat tuttuja hevosia joten tiedän jo minkälaisia ovat. Voin yrittää kysyä onko ok jos saan kirjoittaa jotain tänne blogiin jos teitä kiinnostaa sitten kuulla mitä siellä teen? Odotan ainakin tällä hetkellä sitä kovasti!
Lisäksi käyn Hjörkkaa liikuttelemassa nyt melko reippaasti, melkein päivittäin, mutta jalka ei sitä ihan viellä ehkä kestä niin tietenkin on näitä vapaa päiviäkin. Tarvitaan me molemmat myös vähän henkisestikin toisistamme vapaata!
Jatilassa olen nyt kuukauden sisällä käymässä kuvailemassa kavereita. Mutta muuta en oikeastaan sinne ole menossa tekemään.
Tuli tuossa viikolla käytyä kuvailemassa jo yhdellä tunnilla.
Tällä näkymin ei ole muuta syyskuussa tiedossa, eka päivä syyskuuta lähti omalta osalta ihan mahtavalla tavalla käyntiin ja odotankin mitä kuukaus tuo tullessaan. Miten teillä on lähtenyt syyskuu liikkumaan?