lauantai 30. joulukuuta 2017

Arvonnan voittajat ja tavotteiden tarkistus

Aloitetaan ihan ensimmäisenä arvonnan voittajilla. Lehdet lähtevät Idalle ja Alinalle ja heille olen laittanutkin sähköpostiin viestiä. Toiselle olenkin jo lehden lähettänyt, toisen vastausta odottelen viellä!

Sitten tähän mihin menee vähän pidempään eli käydään läpi vuoden tavoitteet, mitä sain läpi ja mitä en...

Itseni kanssa: 
-Haluan parantaa oman asentoni ratsastaessa
totaa... sinänsä taisi mennä huonompaan päin mutta oon muistanu aina ratsastaessa aina keskittyä edes yhteen asiaan!

-Jatkaa bloggaamista tietenkin
juu, vaikka olenkin hiljentynyt

- Käydä enemmän coneissa
ei oikein ollut aikaa mutta toteutin ja kävin yhden conin enemmän!
yksinäiset photoshootit on yksinäisiä XD

-Pitää enemmän tunteja kavereille
juu, Lumikin oston jälkeen tulikin pidettyä todellakin paljon enemmän pidettyä

-Kunto takaisin paremmaksi
onnistuin, sain kuntoa parannettua ja painoakin pudotettua pitkästä aikaa!


Hjörkan kanssa:
-Tölttiä paremmaksi, se sattui vähän huonontumaan pitkän tauon jälkeen
Onnistuttiin! Saatiin jopa hitainta tölttiä ratsastettua tänä vuonna mitä ennen en ole saanut irti

-Laukkaa enemmän eteen ja ylös
sinänsä joo, pystyn istumaan laukassa eikä enään vain kiidetä siinä eteenpäin pää viidentenä jalkana sekä hiukan tempon muutoksia päästiin tekemään

-Isompia esteitä????
aikasempiin kyllä, mutta en ole vielläkään oikein tähän iloinen ja 2018 vuonna vedetään viimeinen ennätys ja varmaan vikat isommat hypyt ja haluisin kokeilla meidän ennätyksen

-Maastoilua enemmän
paniikki kohtauksen jälkeen maastossa en enään oikein maastoilemaan innostunut lähtemään eli tämä epäonnistui

-Jatkaa tamman kanssa viellä kolmaskin vuosi täynnä uusia kokemuksia
toteutui, nyt yritetään neljättä vuotta saada täyteen!

-Enemmän ilman kuolainta
tulihan tuota ihan vähän enemmän harrastettua 

-Haluisin päästä taas kentällä päästelemään ilman kuolainta ehkä hypätäkkin?
tämä oli ylimääräisenä, en muistaakseni tehnyt kumpaakaan?


Lumikin kanssa:
-Pystyä ostamaan poni omaksi
TEHTY!!!

-Päästä taas treeniin yhdessä
tietenkin, varsinkin kun tuli omaksi :3

-Viedä ponia kisoihin (kotitallilla ja ulkopuolisille)
paritkin kisat käytiin, vanhalla kotitallilla ja parilla ulkopuolisella

-Päästä vihdoin viemään poni uittoon
yritettiin, mutta ei viitsi sen takia koppia vuokrata niin ei päästy :/

-Maasto ongelmaa pois
pois on! Poni on nykyään mitä kiltein maastoilija 


oon tässä taas työtön ja päivät on taas melko pitkiä niin voi olla että päivittelyä tulee taas aina jotenkin! Olen myös taas tubeen innostunut tekemään videoita ja varsinkin instagramin päivityksestä on tullut tapa eli jos et viellä seuraa minua instassa löydät sen nimellä: Kirliina

Ei tällä kertaa muuta, pari kohtaa jäi tekemättä mutta ehkä saan ne joskus tulevaisuudessa tehtyä?

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Arvonta

Ei kai otsikoksi muuta tarvitse että saa ihmisten huomion?
Tämä arvonta on tehty yhteistyössä playsson.netin kanssa!

Arvonnassa on 2 riders magazine (osa 2) lehteä, arvonta on myös instagramini (löytyy nimellä; kirliina) puolella joten lehden voittamiseen on hyvät mahdollisuudet!

Miksi kannattaa osallistua?
Riders magazine on uusin hevoslehti Suomessa, lehdessä on paljon hyviä puolia esimerkiksi lehdestä löytyy paljon hyödyllistä tietoa varmasti jokaiselle, tämän hetken kovia juttuja ja sinun on mahdollista vaikuttaa lehden sisältöön!
Lehdet ovat myös ulkopuolisesti todella hienosti tehtyjä.

Tehdään yksinkertainen arvonta ja tässä tulee ohjeet:
-jätä kommenttiin sähköpostisi
-olet mukana arvonnassa!

Tehdään nopea arvonta eli arvonta päättyy ens maanantaina (25.12)!

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Joulukalenteri tulee

Mistä tässä alottas, no ensin! Sain vihdoin uuden koneen, nyt toimii muokkausohjelmat ja on tilaa. Mutta aikaa ei vielläkään ole ylimääräistä mutta haluan silti tehdä tänne joulukalenterin. Se ei kumminkaan tule olemaan tänä vuonna iso ja ihmeellinen.

Julkaisen joka päivä itselleni tärkeän kuvan, vain yhden kuvan päivässä. Parina päivänä saattaa tulla videoitakin jotka julkaisen instan ja tuben puolella, joten ne tulevat sitten tännekkin. Jos on toiveita, yritän ne toteuttaa mutta pitää katsoa hiukan että milloin ehdin. Hiukan harmittaa etten ole tänne päivitellyt aktiivisesti, kirjoitettavaa olisi, kuviakin! Mutta aika vain puuttuu, väsymys painaa päälle mutta katsoo jos jouluksi vähän helpottaisi.

Tällä kertaa ei muuta, hepoille kuuluu hyvää ja olen liikutellut kaikkia aina kun kerennyt! Väsymys painaa päälle mutta talleille on aina pakko päästä, se on mulle se rentoutus päivässä.
Vähän esimakua mitä tuutte näkemään

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Tapaturmia, miksi kannattikaan käyttää kypärää?

Ajattelin tästä nyt kirjoittaa postauksen, mietin tätä hetken mutta sitten päädyin että haluan tästä tännekkin kertoa. Olinkin instassani tästä selitellyt mutta aika kertoa tännekkin jos et seuraa minua instassa niin pääsetpähän täältä lukemaan. Lainasin osan tekstistä instan tekstistä mutta hiukan muuttelen täällä sitä.
Kuvat tapahtumasta, en edes katsonut mitä kuvasin, pidin sitä rennosti kädessä kun tajusin mitä tapahtui, otin kuvia edes tietämättä mistä otin kuvia

Keskiviikon teksti:
elii mistä alottas... no Iida tuli Jenillä taas menemään ajatuksena treenata kisoihin. Alku meni tosi hyvin, Jeni oli yhä peitsi päällä mutta meni hyvin jo ravi pätkiä. Alettiin sitten hyppäämään ristikkoa, joka meni ongelmitta, nostettiin 40cm pystyksi, eka hyppy meni ihme tasajalka loikaksi mutta muut parani, nostettiin sitten 60cm pystyksi joka kerettiinkin mennä vain kerran. Kunnes se jota ollaan ootettu siitä asti ku Jeni tuli meille, tämä kaatui. Iida ei onneksi jäänyt alle, eikä aluksi ollut mitään, Jenillekkään ei sattunut mitään vaan juoksentelikin meille ilokseen hetken karkuun täysiä ravia. Saatiin tamma kiinni ja Iida hyppäsi hetkeksi selkään kävelemään ennen kuin vaihdettiin että menin itse selkään loppu verkkaamaan. 

Torstain teksti:
Olin siis seissyt keskellä kenttää, Iida oli juuri hypännyt 60cm pystyn ja jarruttelikin jo heti esteen jälkeen ja meni käännökseen mun selän taakse, kun kuulen että nyt kaaduttiin, näin sivu silmällä kun hevonen maassa ja Iida siinä vieressä, sekä kuulen kun pää osuu maahan. Ensimmäinen ajatus oli että nyt sattui molempiin, mutta kun kysyin ekan kerran sain vain vastauksen että ei sattunut! Molemmat pääsi pystyyn ja Jeni lähtikin juoksemaan heti irti päästyään ympäri kenttää, tässä vaiheessa Iida näytti viellä ihan ok vointiselta eikä näkynyt mitään ulospäin. Iida kävi jopa itse ottamassa Jenin kiinni ja talutti tämän keskelle kenttää ja hyppäsi selkäänkin kävelemään. Tämä stoppasi siihen kun kuulenkin että: "en muista mitään", tässä vaiheessa päädyttiin vaihtamaan ratsastajaa. Lopetin kumminkin todella nopeasti kun Iidan vointi lähti huononemaan, päätä alkoi särkeä ja myöhemmin pyörrytystä, pahoinvointia sekä väsymystä. Soitettiin tässä vaiheessa Iidan äidille että pystyykö tulla hakemaan. Tämän jälkeen kysymys: "mitä tapahtui?" Toistui tasaisesti. Pian siitä kyyti ilmestyi ja Iida lähtikin kohti terveysasemaa. Tästä kuulemma sitten jatkanut matkaa lastensairaalaan ambulanssin kyydillä ja viettänyt yön siellä. Nyt kaikki jo paremmin mutta kisat jäävät Iidan osalta pois, parempi ehkä näin niin ehtii parannella rauhassa! Tässäkin vain kypärä pelasti, kuulemma myös lääkärit olleet tästä samaa mieltä. Muistattehan siis pitää kypärää päässä myös luotettavimmilla hevosilla mentäessä, meillä on kypärä aina ratsastaessa (tai siis suurimmalta osalta ajasta jos kuvauksia ei lasketa) päässä, muistattehan tekin pitää siis se mukana menossa? Hevosten kaatuminen ratsastaessa on se yleisin syy miksi tässä harrastuksessa kuolee ja satuttaa eniten ihmisiä, näitä ei suurimmalta osalta ajasta pysty mitenkään ennakoimaan paitsi käyttämällä kypärää. 

Nyt haluaisinkin tähän loppuun vain muistuttaa miten tärkeää kypärä onkaan! Kypärä on meille kaikille halpa henkivakuutus, toki jos putoilet usein tai muuten vain onnistut pitämään aina kypärästäsi niin huonoa huolta että se kolhiintuu ja joudut hankkimaan uuden kuukauden välein, pitäisikö alkaa miettimään tasapainon parantamista ja huolellisuutta kypärän huollossa, luulen että tuhansia euroja ei jaksaisi maksaa kypärään vuodessa?
Jenillä on tosiaan siitä asti kun käytiin kokeilemassa sitä, ollut todella huono tasapaino vähänkään epätasaisella pohjalla. Ollaan saatu tasapainoa paljon paranemaan, varsinkin esteet ovat todella paljon tähän auttaneet! Mutta silti aina välillä niin mullakin kuin parilla muullakin Jenin tasapaino on heittänyt ja joko takapää tai etupää on käynyt kompastelemassa mutta maassa asti ei olla käyty kuin irtona ja juoksuttaessa.
Kun sitten Iida kaatui Jenillä ja kuulin pään osuvan maahan, voin suoraan sanoa etten säikähtänyt tilanteessa mitään muuta paitsi sitä ääntä minkä pää teki kun se osui maahan! Olen itse kokenut tippuessa päänlyöntiä maahan niin useasti etten osaa enään edes sanoa monestiko olen oikeasti tippunut niin että pää on lyönyt maahan ja lujaa, en tiedä miksi mutta olen tippunut vain kerran elämässäni jaloilleni tai voisi sanoa että istuin okserin takapuomin päälle! Miksi olen viellä tässä? Olen käyttänyt kypärää koko elämäni ratsastaessa, toki on ollut tilanteita missä en ole käyttänyt kypärää, siinä vaiheessa olen ollut kumminkin varovaisempi ja tiedän että jos sieltä tipun, hyvin mahdollisesti niin että pää kolahtaa taas, se on minun tyhmyyttäni.

Haluan vain siis muistuttaa että muistattehan pitää sen kypärän päässänne ratsastaessa, ala ikäiset mielellään vaikka hoitaessakin! Tai jos olet ravuri ihmisiä, muistathan tässäkin pitää kypärää, sieltä on suurempi mahdollisuus tippua suoraan päälleen kuin jaloilleen.
Onneksi Iidalle eikä Jenille käynyt pahemmin, Jeni oli ollut loppu illan jännittynyt, aamulla ollut parempi. Seuraavana päivänä hypättiin uudestaan ettei vain jäänyt hevoselle mitään. Aluksi toinen oli todella jännittynyt esteillä mutta kun pääsi siinä rentoutumaan toinen oli huomattavasti parempi ja rentoutunut eikä enään jännittänyt esteelle eikä esteen jälkeen. Iidalle todettiin aivotärähdys, onneksi ei muuta eikä pahempaa, lisäksi Iidan muisti ei ole takaisin kyseiseltä ratsastukselta. Kumminkaan selkään tai liikkumiseen ei ole asiaa kahteen viikkoon joten parane rauhassa Iida!

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

oho hiljenin taas

Hups taas on tällä puolella tullut hiljennyttyä, syynä täysin väsymys! Kun yrität jaksaa käydä töissä joka on fyysisesti tosi raskasta jonka lisäksi koitat keretä ainakin yhdelle tallille päivässä on se tuottanut väsymystä. Kumminkin on ollut halua päivittää tänne mutta hyvä jos kone avautuu nykyään kuin kerran pari viikossa. Nyt kumminkin pikainen päivitys, niin että vain kirjotan mitä äkkiä mieleen tulee teille kertoa!

Jeni on oikeastaan saanut multa nyt todella paljon huomiota kun menin ja uskalsin vihdoin päästää kavereita enemmän sinne selkään mun opetuksella ja on saatu Jenistä paljon aikaan. Sen kanssa on uskallettu nyt käydä estekisoissakin jossa kävikin niin että päädyttiin menemään kaksi luokkaa ristikko (minä) ja 40-50cm (Selina) ja hupsista, ristikko jaettu ykkönen ja 40-50cm luokasta 1. sija! Vaikka jo kuviteltiin että nyt lennetään ja muuta sieltä selästä mutta tamma yllätti rauhallisuudellaan. Lisäksi hauskinta tässä onkin että ennen kisoja Jeni ei ollut juurikaan liikkunut viikolla ollenkaan, juuri pari aikaisempaa päivää kevyesti. Kisoissa sitten hypättiin meidän ekat radat, muuri, vesimatto, aita, viuhka, parit okserit peräkkäin että ylpeempi ei voisi olla tammaan!
Lisäksi uskaltauduin viimein metsästämään meille opettajan/valmentajan joka käy n. joka toinen viikko mun töiden takia. Ollaan käyty nyt parilla tunnilla ja se on huomattavasti auttanut omaan istuntaani sekä Jenin menoon! Lisäksi Jenin koulutaso on noussut huimasti näikin pienessä ajassa.

Ei, ei tullut isoa loikkaa....






Oli Jeni verkassa kieltänyt kyseiselle esteelle mutta vauhtia oli vaan liian vähän jolloin kyllä neiti ilmoitti ettei yli mene jos ei kovempaa saa mennä. Hienosti meni loput kerrat.


Tässä siis vesieste, se oli toisiksi viimeinen este jolloin huomasi että Jeni vähän väsähti ja meinasi tulla kielto kun ehti hiukan tuijotella mutta Selina hienosti pyysi etenemään niin kyllähän tuo yli meni!


Jassun kanssa oon hiukan hiljentynyt oman ajan kulun takia, silti aina välillä tulee sinne selkään hypättyä. Maastossa ollaankin käyty nyt pari kertaa ja huh, siinä on kyllä mahottoman ihana maastohevonen! Hiukan saatetaan tuijotella asioita mutta kumminkaan niistä ei sinänsä mitään ylimääräistä oteta, vain jos tamma joutuu seisomaan pitkään paikoillaan ilman Jenin peppua alkaa pomput. Mutta elossa tässä ollaan vielläkin. Lisäksi laukkaa ollaan harjoiteltu minä maastossa ja sisko kentällä! Siinä laukassa on mitä ihaninta istua ja voisin laukata vaikka kuinka paljon siellä. Nostotkin alkaa parantumaan pikku hiljaa. Tamma on kaikin puolin rauhoittunut meillä ollessa, ainoa harmillinen asia on meillä puunsyönti, se syö siis kaiken puun mikä vaan mahdollisesti maistuu hyvälle! Sekä yhäkin pienenä ongelmana, Jassu ei koko aika tule Lumikin kanssa toimeen, suurimman osan ajasta mutta välillä tämän on pakko yrittää potkia Lumikki kauemmas. Myös tamman pikkuisiin pomppuihin eli pystyynhyppäämisiin oon jo hyvin tottunut enkä sinänsä niistä suuremmin välitä paitsi tietenkin kiellän sitä koska eihän tuo nyt mukavintakaan ole sitten muille.
Silakalla loimi siksi että palelee herkästi ja oli satanut aamulla eikä toinen suostunut tulla antamaan loimea pois


Lumikin vuokraaja Aino joutui eräästä syystä lopettamaan, ei siis minun eikä Ainon takia vaan erään toisen mitä en viitsi kertoa, asia ei kumminkaan ole mikään vakava asia! Joten Lumikki saakin kevyen syys-, talvi ja ehkä kevät kauden? Kumminkin Lumikilla käy yhä Noora ja Helmi (miten nyt pääsevät) sekä välillä muita kavereita sekä tietenkin siskon pojat kun innostuvat. Lumikille kuuluu oikein hyvää mitä nyt ei kesäihottumaa joka puhkesi polttiaisten aikaan ja hiekkaongelmaa lasketa. Hiekasta on tullut meille oma päänvaiva ja päädyttiinkin varaamaan klinikka aika hiekkaröntgeniin jo ihan viikon päähän, aikasemmin ei saatu aikaa varattua töiden tai kyyti ongelman vuoksi. Lumikilla on nyt pidetty myös pari viikkoa estetaukoa joita aina pidän ponilla silloin tällöin vaikka jo viikon loma esteistä on ponin mielestä ihan kamalaa ja siinäkin ajassa ehditään unohtaa miten esteet ylitetään... No kumminkin parin viikon päästä taas loikitaan eli ponille tulee n. 4-5 viikon loma esteistä, katsotaan osaako toinen enään loikkia sen jälkeen? Muuten ratsastaessa poni on kulkenut kivan rennosti melkeinpä kaikilla sen ratsastajilla, eniten se menee omassa muodossaan hiukan aloittelevilla ratsastajilla joka minua erityisen paljon huvittanut että poni näyttää niin upealta vaikka ratsastaja ei viellä selässä paljoa osaakkaan! Rakas poni joka osaa yllättää.



Yksi päivä mentiin puomeja sen verran että saatiin tehtyä laukanvaihtoja, tässä siis ollaan yhä estetauolla, mutta poni veti taas tyylillään. 

Hjörkan kanssa oikeastaan olen käynyt aina liikkumassa kun aika on antanut periksi omilta ja töistä. Onneksi aina ei tarvitse omia liikuttaa jolloin voin ehtiä Hjörkallekkin. Huomaa hyvin kun hyppään Hjörkan selkään sen eron kun ratsastan nykyään paljon näillä ravuri rotuisilla ja sitten hyppäänkin ratsurotuisen selkään että miten erilaisia ne ovat askeliltaan ja taidoiltaan. Hjörkan kanssa olen kumminkin pystynyt paljon omaa istuntaani parantelemaan koska Hjörkka on jotenkin jo tottunut mun virheisiin ja osaakin korjata niitä nopeasti ilmoittamalla siitä jotenkin, yleensä pepun kääntö sisään päin tai pieni pukittelu on herättänyt mut siellä selässä että mitä ihmettä teen siellä. Mutta on se osannut sitten palkitakkin kun välillä tuntuu että se kulkee niin hienosti ja teen jotain kerrankin oikein siellä selässä. Mullahan on siis mun etukenoisuus pahentunut ainakin omasta mielestä joka ahistaa mutta Hjörkka osaa melko hyvin siitä jo ilmoittaa... Hjörkka siis pysyy mulla kyllä niin kauan yhäkin kuin vaan saan jatkaa tamman kanssa, onneksi se on tottunut niin hyvin epäsäännölliseen ratsastukseen ja liikutukseen ettei välillä viikonkaan loma haittaa vaikka se mua ahdistaa!


Hjörkalla on myös uudet suitset joita kerran kokeilin, kerrankin oli edestä kevyt ja herkkä, mutta silti ajattelin pysyä meidän vanhoissa suitsissa :3

Ei kai tässä muuta nyt tähän hätään? Jos tulee jotain mieleen mitä haluaisitte tietää tai lukea niin rohkeasti kommenttia niin vastailen parhaani mukaan! Yritän yhäkin välillä tänne päivitellä, vaikka vain kuvapostauksia ilman tekstiä koska en halua tätä blogi puolta hiljentää niin pitkään kuin vain mahdollista. Kiitos siis jos jaksoit tämän kuulumispostauksen lukea!

lauantai 19. elokuuta 2017

Paljon onnea Lumikki 5v!

Päivän myöhässä... Vaikka eilen onniteltiikin ponia!
 Lumikki täytti viimein 5 vuotta, 18.8 mutta herkuttelu jäi pieneksi seuraavan päivän kisojen takia. Huh kun aika menee nopeasti, vastahan se syntyi ja nyt se on jo 5 vuotias. Kirjoitan tätä puoli väsyneenä joten en enempää pidennä vaan jätän vain parit kuvat alle, onnea pikku Lumikki!






Välillä en voi uskoa että olet se sama poni jonka näin vain niin pahana ongelma tapauksena! Olet muuttunut niin pienessä ajassa että odotan sulta niin paljon kun isommaksi kasvat... Varsan temppuja ja tammaponin jääräpäisyyttä!

torstai 17. elokuuta 2017

Sade sään hyppyjä

Jälleen kuvapainotteista postausta tulossa. Kuvat otettu kohta kuukausi sitten kun päätettiin hypätä tietenkin sade päivänä, mutta käytettiinkin se hyödyksi esteiden kanssa! En muista paljoa päivästä kun aikaa ehtinyt kulumaan, Lumikki oli sinänsä ihan super mutta samalla oli hiukan ihmeissään miksi veteen pitää hypätä! Poni oli hiukan paleleva kun koko päivän satanut ja oli ilman loimea ulkona niin heitettiin alkuverkkoihin loimi päälle että saatiin ponia vähän kuivumaan liikutuksen aikana. Mutta eiköhän päästetä kuvat kertomaan enemmän miten päivä meni!









Ei poni tykkää toki hypätä kaukaa ja isoa...





ja taas...








Mutaleikkejä






Sinne veteen ei voi osua!!!!

Hupsis




Miten tää poni aina jaksaa



Ei päästetty ponia helpolla, ei saanut siis hypätä kuivaan reunaan mihin koko aika hyppäsi ja loppu tulos

"Kamikazeee!!!"-Lumikki

Pari kertaa isompanakin

Loppuun viellä ravilla pienempänä hyvän mielen loikat




Sitten loppu verkkailtiin oikeastaan ihan normisti ja siivottiin ihanan kuraiset ja märät esteet pois.