Hei me laukataan!

Taas tulee vähän Lumikista kirjoittelua kun siitäkin on kuvia ja sain sille ratsastajan piiiitkästä aikaa selkään vaikka täällä se ei ehkä niin pitkältä ajalta tunnu. Tällä välin kun Lumikkia ei ratsastettu olen vain juoksuttanut liinassa joka on parantunut huomattavasti siitä mitä se oli, irtohypyttänyt muutamat kerrat n.50cm pystyihin asti ja kerran siitä viellä leiriläisten toiveen takia irtojuoksutettiin. Sitten ollaan vain narun päästä leikitty, seuraa johtajaa jossa yritän tehdä mahdollisimman paljon pysähdyksiä jotta se oppisi sen seuraamisen paremmin, kyllä sekin alkaa pikku hiljaa paranemaan. Muuta sitten ei ole ehtinyt tehdä.

Mutta siis sain Selinan Lumikin selkään torstaina (23.7). Odottelin että mitähän käy kun vapaata oli ollut jo vähän pidempää ratsastuksesta mutta tammahan yllättää ja hei, mehän nostettiin laukatkin! Tehtiin hiukan ratsastajalle mutta myös varsalle hankalempia tehtäviä. Tehtävä meni jotenkin näin; Pituus halkaisijalle, suunnan saa päättää itse ratsastaja, voltti keskelle pitkää sivua, käyntiin, takaisin raviin ja pituushalkaisijalle. 

Yhdessä vaiheessa Lumikin piti rikkoa meidän korvat ja hirnua sitten niin kovaan ääneen kuin osasi :D

Jep, tehtävähän kuulostaa helpolle, mutta kun käskee ratsastajaa ohjaamaan vain pienellä käden avulla ja muuten pohkeella, niin ei tämä tullutkaan niin helpoksi ratsastajalle. Varsalle vaikeampaa oli mennä suoraan pituushalkaisijalla ja voltit. Voltit ei ole aikaisemmin onnistuneet yhtä hyvin kuin tällä kertaa, pari kertaa se lähti voltilta kun ei jaksanutkaan kuunnella enään pohjetta mutta muuten se yllättikin iloisesti menemällä ne mitään ongelmaa.

Sitten yksi hauska juttu oli että tamma tarjoili jo tuossa iässä hiukan niskasta pyöristelyä, ehkä siitä vois tulla kenttä poni?

Sitten otettiin laukkoja, ihan vain uralla koska siellä meno on helpompaa. Laukat ovat alkaneet liinassa toimia hyvin joten toivoin että ne toimisi myös ratsastaessa, ihanan yllätyksen Lumikki tekikin ja laukkasi molempiin suuntiin todella hyvin! Vaikka sinne vaikeampaan suuntaan tulikin vähän vastalaukkaa eka mutta mitä pienistä kunhan laukka nousee. Annoin laukata parit sivut eka rauhallisemmin ja sitten antaa ponin mennä vähän kovempaa jotta sitä ei tarvitsisi jarrutella, varsahan lähti kyllä sitten mutta antoi todella kiltisti kiinnikkin.

Tässä mennään vähän kovempaa vauhtia

Sitten loppu ravit josta lähdettiin ulos kävelemään loppu käynnit tallin ympäri, eipä tuo enään tallin ympäri kävellessä mitään pelkää siinä se vaan kävelee sen ympäri rauhallisesti. Voisi sitten kai alkaa uskaltaa lähteä radalle pikku hiljaa kävelemään niitä loppu käyntejä, katsoo sitten mitä siitä tapahtuu... 

Otettiin uusi kuvakin rakenteesta

Selina kävi myös maanantaina (27.7) Lumikkia ratsastamassa mutta en silloin mitään kuvia ottanut kun oli melkein koko ajan minulla narun päässä koska kokeiltiin mennä kentällä samaan aikaan kun leiriläiset oli siinä leirikastettaan pitämässä loppuun. Aluksi pientä jännitti mutta lopulta se sitten rauhottui ja päästiin vähän ravailemaan ja laukkaamaan. Kentällä laukat onnistui hyvin ja varsa jaksoi hyvin laukata pidempiäkin pätkiä. Loppu ravit poni sai sitten mennä ilman että olin vierellä ja hyvin se meni! On siitä niin paljon tullut jo parempi ratsu kun muistan kun ratsastus vasta tällä aloitettiin n. puoli vuotta sitten, silloin ei se välittänyt pohkeesta suukin oli kova ja ääni komennot ei toiminut. Nyt kaikki tuo toimii ja me pystytään jo jopa laukkaamaan! 

Uskoisikko että nämä kaksi kuvaa on samasta ponista jos en sanoisi niin?

Kuulumisia taas, mutta eikös näitä ole mukavempi lukea kuin jotain erikoispostauksia aina? Mitäs tykkäsitte tästä postauksesta?

Hjörkasta kuulumisia, kyllä vihdoin!

Hei pitkästä aikaa! Yritän nyt tätä hiljaisuutta hiukan rikkoa tänne kirjoittelemalla. Tällä hetkellä ei ole kuva pulaa eikä kirjoitus mutta taaspa aika pulaa on ollut. Mulla on nyt 3 eri liikutuksesta kuvia ja kirjoitettavaa mutta en ole viellä niin paljoa aikaa saanut itselleni aikaiseksi. Nyt tuli taas yksi yö valvottua ihan tänne kirjoittamisen takia. 

Aloitetaan siitä että perjantaina (24.7) kävin pitkästä aikaa Hjörkalla. Hjörkkaa ei oltu ollenkaan liikuteltu ennen tuloani ja se oli vasta päivä ennen tuloani juoksutettu ja kengitetty ympäri. Kaikki ihan vaan sen takia että olin taas tulossa ratsastamaan, kyllä tuo on niin ihanaa, paras vuokris kyllä ikinä! Mulla oli kaverini Janina mukana (girlydemon) joka sitten kiltisti autteli minua ja kuvasi kaiken lisäksi, kiitos hänelle siitä siis!

Aluksi juoksutin Hjörkan maastakäsin, no vauhtia kyllä löytyi mutta niitä tuttuja pukkeja ei kyllä löytynyt ollenkaan koko juoksutuksen aikana vaikka oli kuulemma juuri torstaina juossut kuin hullu ja heitellyt takapäätään niin paljon kuin vain hevonen saattaa pystyä. No kun olin varma ettei siinä ole mitään vaaraa hypätä kyytiin niin sinne kipusin sitten ilman satulaa pomppimaan. 

Alotettiin yhdestä puomista ja päädyttiin kavalettiin ja pariin puomi kasaan

Hei sehä jopa hyppää! 

Ja viimeiseksi tälläistä

Aluksi käveltiin pitkään kunnes sitten aloin hiukan ravaamaan ja ikävä sitä pomputtavaa ravia on kyllä ollut, että vaikka miten välillä meinasin liukua alas sieltä nautin kyllä kyydistä niin kovasti. Sitten lisäksi tultiin paria puomia jotka laitoin maahan jotta jalat nousisivat heti alusta asti.

Kesken ravailuiden alkoi tuo ihana sade jonka näkee jopa alemmasta kuvasta, oli ihan kuin sumu pilvi olisi tullut päälle, pysähdyttiin hetkeksi ja on kyllä tuo hevosten mieli niin hassun viisas, alemman kuvan suunnasta kun tuuli ja sade iski niin siinä kun seisottiin ihmettelin aluksi mitä se alkaa alla kääntymään mutta se käänsi vain takapäänsä tuulen suojaksi. No siinä hetki seisottiin ja odotettiin että sade lakkaa, ei kauaa niin päästiin hetkeksi viellä ravaamaan ja otettiin sen jälkeen loppu käynnit.

Siinä sadetta odotellessa että se lakkaa

Kun kerrankin kokeiltiin saada hyvia poseeraus kuvia kauhea tuuli iski ja Hjörkka ei ollut ollenkaan kuvaus tuulella...

Yritän viikonloppuna taas päivitellä mutta katsotaan. Toivottavasti tälläinen kuulumis postaus kelpasi näin pitkästä aikaa :) Pahoittelut myös kauheasta teksti määrästä, mutta nyt menen nukkumaan ja huomenna aikainen herätys.

Mitä Lumikki osaa jo

Kun ei ole oikein kuulumisia mitä meille kuuluu (Hjörkka lomailee ja Lumikista ei ole tullut otettua kuvia) päätin tehdä tälläisen ylimääräisen postauksen. En kyllä tiedä yhtään kiinostaako tämä ketään mutta kokeillaan!

Maastakäsin:

Ohjasajamista, tätä kylläkin vielläkin harjoitellaan kun ei tunnu millään tuo kiinnostuvan sitä mutta ehkä viellä joskus kärrytkin saadaan perään.

Juoksuttaminen liinassa, tämäkin jo sujuu aika hyvin, välillä on kyllä päiviä kun tämä ei kiinnosta ollenkaan ja sillon vain pelleillään mutta kun se kiinnostus siihen löytyy niin silloin mennään todella nätisti. Oikea suunta on ollut vaikeampi kuten myös välillä ratsastaessa mutta siinäkin edistytään.

Agility, näistä tämä tyttö on tykännyt, erikoisia juttuja joiden yli saa hypätä, päälle saa mennä tai muuta hauskaa ponille tai taluttajalle. Mikään ei ole ollut viellä liian vaikeaa paitsi yhä se autonrengas.

Irtohypytys, tästä ei varmaan tarvitse paljoa kertoa, poni rakastaa sitä ja lujaa mennään kunhan sen ekan jännitys kerta ylityksen päästään puhtaasti. Tätä tekisi poni varmaan niin paljon kuin vaan jaksaisi.

Leikit taluttajan kanssa, niinkuin minä niitä kutsun. Seuraa johtajaa on esimerkiksi yksi. Tämä on alkanut sujua pikku hiljaa koko ajan. Viellä tämä ei suju vapaana kuin vain tarhassa mutta kun vasta niin vähän aikaa harjoiteltu niin kyllä se siitä. 

Ääni ohjeet, esimerkiksi käyntiin siirtymiset, ravi siirtymiset tai laukka, Lumikki on ymmärtänyt yllättävän selvästi kun sanoo tietyn askellajin niin se siirtyy siihen välillä niin. Myös "hidasta/hitaammin" sana on alkanut toimia todella hyvin.

Lumikki ennen, saa nauraa :D

Ratsastaen:

Ääni, maiskutus ja ne ääni ohjeet ovat toimineet todella herkästi.

Pohje, välillä kyllä sillekkin pelleillään ja leikitään ettei sitä totella mutta ainakin eteenpäin vievä pohje on tähän mennessä ollut todella herkkä. Väistävä pohje on kylläkin sitten ollut ihan muuta, kuten monesti olen kertonut niin Lumikki on ollut vaikea pohkeelle juuri sen takia ettei se joko ymmärrä tai halua kuunnella sitä. Mutta pikku hiljaa, pikku hiljaa!

Puomit, muuten en viellä menisi puomeja mutta haluan että se tulisi nostamaan jalkojaan jo pienestä asti eikä laahustaisi niitä perässään. Kyllä se nytkin viellä jalkojaan hiukan raahaa, mutta se pienikin harjoitus on ollut jo hyvää ja ainakin välillä huomaa että se nostaa jalkojaan! Sekä se piristää hiukan pikkuista niiden koulutreenien lisäksi.

Pidätteet, ainakin siltä se on viellä näyttänyt että ratsastaja on saanut ne pidätteet tehtyä. Lumikki on melko herkkä suusta joten ohjalla tehtävä pidäte ei ole ollut vaikeaa mutta istunnalla on saanut tehdä enemmän töitä.

Ilman satulaa ja satulalla, joskus on vaikeaa joillekkin hevosille ja poneille mennä ilman satulaa niin tämä on ollut helppoa ja myös toisin päin, satulasta ei ole viellä ainakaan tullut ongelmaa ja niin on viellä ollut melko helppoa ratsastaa kaikilla.
Peruutus, tämä joillekkin niin vaikea juttu luonnistuu jo tältä pikku pallerolta.
Lisäykset, niitä kylläkin viellä harjoitellaan mutta ne ovat toimineet tähän mennessä ihan hyvin, parannettavaa eroavaisuudella hitaasta ja reippaasta on viellä kyllä hiottavaa.

Lumikki nyt

Muistinkohan kaikki? Kumminkin tässä oli suurin pirtein kaikki mitä äkkiä mieleen tuli mitä tämä tamma osaisi jo nyt. Lumikkikin on vielä nuori niin on viellä paljon aikaa opetella vaikka mitä. Mitäs tykkäsitte? 

Mitä kuuluu mihinkin suuntaan?

Noniin rikon taas hiljaisuutta blogissani kirjoittelemalla. Tosiaan en ole oikein kirjoitellut mitään mitä mihinkin suuntaan kuuluu joten ajattelin teillekkin päivittää mitä tapahtuu missäkin.

Lumikista on tällä hetkellä helpointa kertoa kun sen on nähnyt nyt joka päivä. Lumikilla on ollut energiaa joinakin päivinä jolloin nään sen juoksemassa tarhaa ympäri ja hyppien. Sillä on ollut nyt hiukan vapaampaa liikutusta kun ei ole ollut aikaa muiden hommien lisäksi sitä liikuttaa kuin hetken. Katsotaan jos saisin itseni ryhdistäytymään viellä viimeisiksi viikoiksi ja saisin Lumikin kanssa tehtyä hommia reippaasti jotta sen kunto nousisi. Tänään yritän saada sinne ratsastajan selkään pitkästä aikaa joten katsoo miten siinä käy, tuleeko siitä sitten postausta en tiedä. Muuten Lumikille kuuluu vain hyvää ja sen kanssa on ollut hiukan mietintää miten sitä nyt liikuttelisi kun aina ei saa sen kanssa apua.

Hjörkka taaspa lomailee laitumellaan tällä hetkellä ja siellä saakin lomailla viellä pari viikkoa puolestani. Katsotaan jos sen jälkeen löytyy puhtia taas liikkua. En olekkaan käynyt Hjörkan luona meidän valmennuksen jälkeen. (En ollut muuten mitään tälle puolelle siitä kertonut mutta oltiin tosiaan Hjörkan kanssa valmennuksessa joka meni todella hyvin. Opittiin molemmat vähän uutta sillä valmennuksella ja siellä opittuja juttuja jatketaan) Valmennuksestakin on jo 2 viikkoa aikaa huhhuh.

Minulle taaspa kuuluu väsymystä, työssäoppiminen vie voimat kyllä mukanaan joka päivä ja siksi tänne en kirjoittelekkaan. Viellä jaksaa kumminkin ja näin. Kotona en ole paljoa käyttänyt aikaa ja milloin koulukin jatkuu en tiedä viellä, syyskuu on ainakin mulla kesälomaa joten sitä lomaa odotellessa että se alkaa. Mites teidän kesäloma on mennyt? Onko teillä jo lomaa vai onko se teilläkin alkamassa vasta myöhemmin?

Tää oli tällänen ajan tasalla pitävä postaus äkkiä kirjoitettuna, toivottavasti ei haittaa! Laadutkin Lumikki kuvissa on niin ihania että anteeksi niistä.

Lumikin liikuttelut n. viikon ajalta

Noniin, nyt on taas oltu koneen ääressä kirjoittelemassa. Olen ollut niin väsynyt iltaisin hommien jälkeen jo 4 viikon jälkeen että illalla olen mennyt nukkumaan melkein heti kun mahdollista. Mutta en valita niin kauan kuin työt ovat mukavia. 

Sitten takaisin aiheeseen eli Lumikin liikutteluista. Lumikilla oli super viikko, paljon ratsastusta ja agilityä. Ratsastaessa on ollut todella hieno, ravi on parantanut paljonkin, enään ei juosta niin kovaa alla kuin ennen ja käyntikin löytyy. Laukkoja ollaan myös harjoiteltu, riippuen paikasta nekin ovat nousseet todella hyvin tai todella huonosti. Lumikki oli myös nyt leirillä hoitsuna ja kun tiistaina oli hoitsujen kanssa rata ympäri kävely Lumikilla oli turhan paljon energiaa niin päädyttiin siihen että otettiin laukka harjoituksia perällä. (Ratsastaja oli onneksi tuttu) Radalla laukat kyllä nousee herkemmin ja helpommin mutta se että pysyykö pää ylhäällä, tota niin, sitä en lupaa. No joo, kyllä se meni tosi hienosti siihen nähden mitä odotin tapahtuvan. 

Tämä ja alempi siis puhelin laatuja

Käytiin me yksi päivä mukana leikki tunnilla kun muuten Lumikki olisi yksin jäänyt riehumaan sateeseen tarhaansa. Siellä se aluksi totutteli siihen että maneesissa oli toisia ratsuja ja kun oli rauhoittunut siitä tilanteesta jälleen sai ratsastaja hypätä selkään ja ottaa askellajit läpi. Tehtiin myös laukka harjoituksia ja ne onnistuivat paremmin kuin koskaan, ylpeä poniin! Leikittiin me myös parissa leikissä mukana, voittaen jopa yhden leikin juuri ja juuri.

Ja yksi päivä oli pihatossa auttaja siivotessa

Poni nauttii kun tätä hoidetaan, vaikka ei ihan aloillaan meinannut pysyä koko aikaa

Lauantaina mentiin taas radalle/maastoon käymään. Mutta siitä kerron eri postauksessa sen takia että siitä on videota kypärä kamerassa ja se on viellä täysin muokkaamatta.

Perjantaista (19.6) kumminkin kerron, ponilla oli hiukan jääräpää päivä jälleen. Tehtiin pientä pohkeen väistö harjoitusta kun se tuntui olevan hiukan ratsastajallakin hukassa mutta myös ponilla. Pari väistö askeltakin siellä vedettiin alku tunnista onnistuneesti joka kyllä naurattaa kun se näytti niin hupsulle yrittäessään väistää takapäätä ennen etupäätä ja toisella kerralla se teki sen toisin päin. Mutta viellä ei väistö harjoituksiin tosissaan lähetä, vain sen verran että pohje menee läpi. Muuten otettiin askellajit onnistuneesti läpi molempiin suuntiin ja lopetettiin kun siltä näytti että on hyvä lopettaa. Selvennykseksi siis tähän, emme harjoittele puhdasta väistöä vaan ihan sitä että kun tämä poni on todella vaikea pohkeelle kun pitäisi sitä väistää niin sitä siis harjoittelimme, eteenpäin pyytävä pohje toimii melkein aina mutta sivulle vievä ei.

Tuo pinkki satula joka näissä kuvissa näkyy ei tule olemaan enään tuon ponin selässä, se oli meillä nyt kokeilussa eikä sopinut ratsastaessa ponille sitten.

Poni saamassa taputuksia

Lennokasta laukkaa

Mitäs muuta? Keskiviikkona (24.6) Liinu kävi hiukan Lumikin selässä. Lumikilla oli ihan hirveästi energiia koska olin antanut lomaa sille jota sai tämän liikutuksen jälkeen jatkaa. Ratsastus meni ihan ok, paremminkin olisi voinut mennä koska tällä kertaa ei taas kuunneltu pohjetta lainkaan joka on niin tavallista lumikilla. Loppua kohti parani huomattavasti ja pystyttiin lopettamaan.
Loma siis jatkui Lumikilla tämän jälkeen ja otin vasta uudelleen liikutukseen muistaakseni maanantaina (29.6) ja koska uskoin energiaa kertyneen olin aika oikeassa. Lumikki ei tavallisesti irtona juokse mihinkään ilman hoputtelua, tällä kertaa päästin irti, pari kertaa maiskutin ja ponihan on jo toisessa päässä maneesia! En ole tainnut koskaan nähdä ponin menevän niin lujaa! Pari kertaa se yhden sivun laukkasi ihan täysiä mitä jaloistaan pääsi ja heitti yhden säälittävän näköisen minipukin, Lumikkihan ei osaa pukittaa juurikaan ollenkaan. No otin kiini ja narun päässä juoksutin vähän ravia ja käveltiin pitkät loppu käynnit.

19.6 ratsasteluja

Keskiviikkona (1.7) sitten irtohypytin, vaikka tein sen yksin ja pienessä kiireessä koska tunti oli alkamassa niin poni oli super! Alku verkkasin kentällä sen narun päässä vähän askellajeja läpi, laukat nousi vasempaan paljon paremmin kuin oikeeseen käskystä muuten, pitääkin alkaa harjoittelemaan oikeaa suuntaa enemmän. kentällä mentiin jo vähän puomeja ja sitten mentiin odottamaan että päästiin maneesiin. Verkaksi hyppäsin yhden esteen joka odotti estetunnin alkua pari kertaa, Lumikin tavalliseen tapaan minua melkein vetäen esteelle. Sitten meille oltiin kiltisti laskettu jo esteet. Hypytin pari kertaa pienempänä jonka jälkeen nostin pari reikää, Lumikilla ei ole enään mitään ongelmaa muuten alle 50cm esteille, vaikka en ollut nostanut esteitä Lumikki hyppäsi ne noin 70-80cm korkuisena. Nostin sitten pari reikää lisää tokaa ja vikaa, toka oli n.60cm ja vika 75-80cm. Kummassakaan ei tullut ongelmia, sitten tuli yksi ratsu maneesiin joten oli pakko stopata, vähän ravailtiin molempiin suuntiin narussa ja mentiin kentälle pitkille loppu käynneille. Ainiin, en saa sitten kuulemma enään hypyttää Lumikkia 60-80cm korkeille esteille vaikka tamma haluisi, oli kuulemma liian isoa ponille, en sitten tiedä oikein mitä irtohypytyksessä kokeilisin enään tehdä ponille kun pienemmät esteet se on alkanut astua yli yhden hypyn jälkeen. Voi olla että meidän irtohyppäilyt nyt jää toistaiseksi niin että ei hypitä niin enään ollenkaan paitsi kerran kuussa jos sitäkään kun ei poni jaksa innostua enkä minä sitten sen temppuiluihin. Varmaan narun päässä hypitään sitten agilityssä mutta kun esteet ovat alkaneet olla tuttuja niin ei niissäkään ole enään ollut ihmeteltävää.

19.6 ratsasteluja, loppu ravit

Pitkä postaus, paljon tekstiä yllättävän paljon kuvia, pahoittelut jos et jaksanut lukea tai katsoa kuvia läpi. Minä menen nyt kumminkin takaisin omiin juttuihin. Postauksia tulee taas sitten kun aikaa.