perjantai 1. huhtikuuta 2016

Elämäni hevoset

Tämä kuulosti todella houkuteltavalta kirjoittaa, joten pakkohan tämä oli tänne sitten julkaista! Kaikki voivat tämän kirjoittaa ja idea löytyy Jalustin.net:stä
"Onko sinulla kaviollinen ystävä, joka muutti elämäsi täysin? Ikävöitkö kenties edesmennyttä hevosystävääsi? Tai onko mahdollista, että Elämän Hevosia onkin useampia? Entä miten Elämän Hevosesta kerrotaan? Sanoin? Kuvin? Korulausein?"

Tähän en voinut ottaa vain yhtä koska minulla on niitä 3. 
Ensimmäisenä on tietenkin Leksu, se opetti minulle paljon ja vaikka se on nykyään pilvien päällä laukkaamassa niin silti, se on aina sydämmessä kaikkien opetuksien ja kokemuksien avulla minua vienyt eteenpäin.

Seuraavana on Hjörkka, se josta joskus ajattelin että eihän se siitä etenisi ollenkaan. 
Hjörkan kanssa ollaan sieltä kaikista huonoista kerroista aina selvitty, välillä tuntunut siltä että tamma vain yrittää pahojaan kerrasta toiseen. Silti sieltä löytyy se kiltti pieni tamma joka näyttää kuinka taitava hänkin osaa olla. Se vie aina ajatukseni pois, Hjörkan kanssa uskaltaisin tehdä mitä vain.

Viimeisenä muttei vähimmäisempänä, Lumikki. Varsa jota aluksi inhosin, se hyppi päälle, karkaili ja muuta kivaa. Pari vuotta se sitten kasvoi rauhassa, 3-vuotiaana sitten aloin ponin kanssa tehdä töitä, yhäkään en tiedä miten päädyin ponia viemään eteenpäin. Tässä nyt ponin kanssa ollaan, yli vuosi ollaan harjoiteltu ja ponista on tullut esiin yritteliäin, osaavin ja miellyttämisen haluinen poni. 

Kuvat kertoo kaiken tai ainakin osan. Kaikkea pystyy hienostella, mutta minä tykkään näistä poneista ja hevosista juuri sellaisina hurjapäinä kuin ne ovat! Eihän se olisi yhtään kivaa jos ne eivät antaisi aina välillä hankaluuksia ja kaikki suijuisi kuin unelmissa.
Rakkaat pallerot riehumassa, Leksuhan ei koskaan tehnyt mitään pahaa kameran esillä ollessa!

4 kommenttia: