Ratsastus ystävänpäivänä hevosystävällä

Pitihän se nyt ystävänpäivänä käydä ratsastamassa. Hjörkan kanssa pitkästä aikaa mentiin kentälle, ilman satulaa ottamaan askellajit läpi. Kenttä oli aurattu, se oli pehmeä ja aina sieltä täältä oli jo hiekkapohja esillä. Oli todella hyvä mennä siispä vaikka satoi lunta, pahoittelut siis lumisateesta kuvissa!

Alku käynneistä asti Hjörkka oli energikäs ja sain koko ajan pidätellä. Alettiin sitten pikku hiljaa ravailemaan ja Hjörkka olisi voinut vain juosta kovempaa ja kovempaa koko ajan. Kumminkin käsissä pysyi eikä lähtenyt kiihdyttelemään jos otti pidätteen.

Otettiin me pari kertaa lisättyä raviakin jotta sain sitä energiaa pois ennen kuin tultaisiin ottamaan laukkoja. Tölttiäkin yritettiin mutta koska raippa ei ollut mukana niin eipä siitä tietenkään mitään tullut.

Töltti yritys päätyi raviin

Lisäykset alkamassa

Ehtii sitä kieltäkin näyttämään vauhdissa

Alettiin sitten ottamaan laukkaa, aluksi laukkasin vain pitkän sivun, ravia väliin ja koko kierros laukassa. Vaihdoin suunnan ja otin heti perään laukkaa. Aloin ihmetellä kun ei ulko-ohjan pidäte mennyt läpi, annoin asian olla ja aloin jarrutella sitten istunnalla ja sisä-ohjalla. Sain siirryttyä käyntiin hetkeksi mutta kun yritin kääntyä oikeaan eli ulko-ohjan suuntaan ei ihan onnistunutkaan. Jäätiin ravissa pyörimään pientä ympyrää kun Hjörkka olisi jo halunnut jatkaa laukkailua, siinä sitten huomasin että toinen ohja oli lähtenyt irti. No siinä sitten huudan kuvaajalle että ota koppi Hjörkasta. Minunhan ei tarvitse ohjata kohti ihmistä koska Hjörkka menee jo automaattisesti ihmisen luo jos se seisoo kentällä ja sen luo on mahdollista päästä.

Eka laukka pätkä, hevonen vähän kiikutti mukanaan

Kyllä se hiukan hallitummin myös onnistui

Ei siinä mitään ohja kiinni ja matka jatkuu. En kumminkaan enään selästä käsin laukannut koska minulla oli ongelmana pelkästään laukata rauhassa pelkäämättä että se ei kaatuisi. Päästettiin Hjörkka irti ja annoin sen laukata hetken irtona energiat pois.

Hyppäsin takaisin selkään ja otin selästä käsin loppu ravit ja käynnit. Lopussa Hjörkka alkoi vihdoin rentoutua kun se oli saanut heittää kaikki ne ylimääräiset energiat pois. Pika hoito pois ja sitten jo lähdettiinkin koska alkoi olla kiire. Olin harvinaisen myöhään liikenteessä Hjörkalla (klo oli 15 kun oltiin valmiita) joten oli pikkuinen kiire kun kotiin pääsi. Vaikka olikin vähän reippaampi kerta oli mukava mennä rakkaalla hevosystävällä jälleen!

Hieno se aina on!