Sara, siis kuka?

Lumikilla kun touhuaa Riina niin pitihän Jenillekkin joku löytää joka sen kanssa puuhaisi. Näin löydettiin Sara joka hoitaa/liikuttelee maksusta Jeniä silloin tällöin. 

Treeniä, treeniä, ei meillä vaan selässä istuskella! Varautua saa kaikkeen hölmöilyyn mitä varsinkin ratsastuskouluissa ja tunneilla ei usein tehdä. Koska minun mielestä elämä on liian lyhyt vain katse koholla treenaten hikipäässä koko ajan. joskus on osattava ottaa rennosti ja vähän sekoiltava!

Saralla ja Jenillä oli todella huono alku jopa. Jeni onnistui Saran heittämään alas todella helposti jolloin tamma otti vähän itselleen ylemmän tason tämän mielestä. Ilman satulaa ravista taisi olla eka? sitten Jeni päättikin heti seuraavalla kerralla (???) mennä piehtaroimaan ratsastaja selässään. Samalla kerralla oli onnistunut potkaisemaan mua reiteen jonka johdosta jalka ei ihan samalla tavalla ole toiminut ratsastaessa ainakaan. Sen jälkeen taisikin olla vähän taukoa mutta Jeni päätyi kerran pukittamaan ja siinä taisi tulla kolmas?

Sara on ollut yllätävän rohkea eikä ole tamman kanssa luovuttanut vaikka vastoin käymisiä taitaa olla enemmän kuin onnistumisia? Jeni kun ei ole helpoin tamma mitä voi olla. Käynnissä kuka vaan voi mennä, ravissa sulla pitää olla tasapainoa ja voimaa pitää sut siinä suuressa ja vauhdikkaassa ravissa mukana.

Kuten Riinakin, myös Sara on joutunut tottumaan kameran edessä olemiseen. Kun tuo kamera tuntuu olevan mulla se yleisin asia käsissä silloin kun vain pystyy kuvia ottamaan. Kuvia on mekkojen kanssa, perus ratsastuksesta sekä maastakäsin tai selästä erilaisia poseerauksia.

Vaikka Jeni ei ehkä ensimmäisenä hoitsuna ole se helpoin, rauhallisin, se osaa viedä sydämmen mukaansa omalla tavallaan. Jenistä voisin kirjoitella oikeasti niin paljon minkälainen tämäkin tamma oikeasti on kaikkien kanssa. Se osaa mukautua niin moneen ihmiseen tarvittavalla tavalla. joskus vähän liikaa omia mielipiteitään näyttämällä tietenkin.

Jeni on pukitellut. pomppinut, säikähdellyt ja ollut ehkä jääräpäisin Saran kanssa mutta Saran ollessa päättäväinen on Jeni saanut itselleen hoitajan joka sen kanssa jaksaa puuhata vaikka moni sen kanssa olisi varmasti jo luovuttanut.

Jotenkin en vain osaa selittää niin kuin haluisin Jenistä ja Sarasta. Molemmat yhä totuttelevat toisiinsa omalla tapaansa jolloin kirjoiteltavaa ei ole. Kenties joskus tekstiä muodostuu enemmän kuin kuvia ja ehkä sitä ei tiedä, voihan olla heidät nähdään vielä joskus jossain pitkällä.