lauantai 20. huhtikuuta 2019

Paluu pari kuukautta taakse päin

Okei, ehkä vähän enemmän kuin pari kuukautta kun hypätään johonkin marraskuuhun? Kaverini Sanna tuli ratsastamaan Jenillä maastoon. Ennen maastoa otettiin Jenin kanssa kuvia, jonka jälkeen heitettiin tavarat päälle ja lähdettiin maastoon. No maasto meni alkuun ihan ok, Jeni vähän juoksi ravissa mutta oli vielä siedettävä. Lumikki oli kärryillä jossa laukassa pukitteli kunnes sai ylimääräiset energiat pois ja kaikki ylimääräinen jäi ja poni keskittyi omaan tehtäväänsä.







Jeni päätyi siis maastolla olemaan järjettömän ärsyttävä, takapää lensi hiukan, otti lähtöjä ja säikkyi olemattomia. Sanna pärjäsi hyvin yli puolet matkasta mutta oli pakko vaihtaa kuskeja kun Jeni lähti autotiellä jälleen todella ärsyttäväksi ja olisi ollut jopa vaarallista jatkaa näin matkaa. Itse hyppäsin sitten Jenin selkään ja voi apua, se ei koskaan ennen ollut yhtä ärsyttävä kuin silloin!


Mun vuorolla tuli parit autot takaa, ekaa en kuullut enkä huomannut jolloin itse säikähdin sitä mutta Jeni oli oikeastaan ihan hyvä eikä sanonut siitä mitään. Heti perään tuli toinen auto, hitusen lujempaa jota itse osasin jo varoa mutta ilmeisesti Jeni ei tajunnut sitä koska kun auto oli meidän kohdalla, Jeni säikähtää, aluksi meinaa mennä takapäällä ojaan mutta hypähtääkin siitä sitten keskelle tietä. Tässä vaiheessa onneksi auto oli ehtinyt mennä ohi, muuten oltaisiin oltu auton päällä ja sairaala reissu molemmille olisi ollut tiedossa. Onneksi sinänsä ei enään autoja tullut loppu matkalla ohi mutta Jeni säikähteli puolet enemmän nyt kaikkea mahdollista koko loppu matkan.



Jenille oli ehtinyt tulla hiki vaikka vedettiin vain n. 8km lenkki joten Jeni sai kyllä värikkäät loimensa päälle. Ei ollut kamalan kylmä joten ei laitettu toppaa vaan Jenin liila kaulakappaleellinen fleece päälle jonka päälle sadeloimi joka piti tuulen poissa. Tämä loimi yhdistelmä on mun mielestä söpöin yhdistelmä Jenillä!



Koska maasto jäi vähän lyhyeksi ja ponilla oli vielä super paljon energiaa Sanna sai hypätä vielä Lumikin selkään tälle sopivan kokoisena vielä olleena! Kiipeiltiin aluksi metsässä jonka jälkeen otettiin vähän ravia ja laukkaa tasasella ja mäkeen. Poni nautti kyllä kun sai tehdä hommia koska Lumikki on siitä jännä poni ettei seisoskelusta niin paljoa välitä. Liian monen vapaan päälle yleensä ilmoittaa portilla pomppien että hei, huomioi minua!





Ei siellä ponin selässä niin helppoa ole pysyä! Saatte arvella pysyikö vai eikö kuvan jälkeen kyydissä. Jeni oli erittäin innokkaana taustalla tietenkin.






Tunnistatko ponin taustalta sumeasta kuvasta?

Kerran poni jaksoi jopa riehaantua ja ponilla ilman satulaa ponin vetäessä päänsä alas säättömässä selässä, ei siellä kukaan pysy kauaa. Huomaako kukaan yhdestä kuvasta mitään erikoista!?







Vielä kerran metsän kautta vähän kävelyä josta kuvia ja ponin pois hoito. Siitä sitten vain odoteltiin kyytiä.







Kiitos Sanna että tulit! Toivotaan Jenin käyttäytyvän ensi kerralla!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti