perjantai 8. kesäkuuta 2018

stressiä niin pienestä asiasta, vai onko se niin pieni?

Otsikosta tuli pidempi kuin yleensä tykkään, mutta on jotenkin pakko päästä puolen yön aikaan johonkin päätään avaamaan!

Muuttoa yleensä ajatellaan niin perus asiana, ei ihmeellisenä, mutta kun omistaa ekaa kertaa elämässään yksin kaksi hevosta (jos tarkkoja ollaan niin puolitoista) ja oikeasti ei vain rahallisesti yksin se ole mahdollista alkaa ahdistus! Yhdestä asiasta olen varma, hevosia en myy, ihan sama mitä tulen tarvitsemaan tehdä, hevosia en myy multa pois. Maksimissaan Lumikista myyn puolet jollekkin tutulle mutta en kokonaan. Ylläpitokaan ei ole vaihtoehto ja tällä hetkellä vuokraajat ovat poissa pelistä, ei siis ihme että alkaa stressaamaan näinkin "pientä" asiaa.

Hevoset onneksi sain työpaikalleni, teen vain tuplasti enemmän töitä kyseisessä paikassa ja käyn päivittäin hoitamassa omat hevoseni. Samalla tallilla asustelee Hjörkkakin joten kaikki saan samalla talli reissulla hoidettua ja liikutettua. siis kaksi kesäihottumaista ja yhden normaalin mutta stressaavan ja aikaa tarvitsevan isomman hevosen. Eivätkä siellä pysty kauaa asustelemaan vaan pitäisi saada muutettua ennen kuin laidunhevoset tulevat takaisin laitumiltaan. Ylimääräistä rahaa ei tule olemaan ja lisäksi joudun kuukauden sisään yrittää saada oman pihan melkein kokonaan valmiiksi hevosia varten. Onneksi koko perhe auttaa ja ystävät, mutta kun tulee rahallinen osuus eteen, olen yksin oikeastaan. Mun pitää ostaa kaikki aitatarvikkeet kokonaan, ruuat eli heinät ja väkkärit sekä lääkkeet ja kuivikkeet. Tavara ostoksia tulee aina kun jotain menee rikki tai pitää jotain hankkia eli oikeastaan koko aika on jotain.

Omaan pihaan pitäisi vielä ison puutyön jälkeen saada jokin katos yhdeksi talveksi järjestettyä, pihattomainen tuulelta ja lumelta suojaava katos joka kestää puolitoista hevosta. Ei halpaa eikä helppoa, varsinkin kun en itse osaa kuin perus asiat tehdä ja niistäkin tulee niin huterat ettei sinne hevosia voi laittaa, onneksi iskäni on raksa ihmisiä mutta onhan hänelläkin jo ikää ja vaivoja eli ei paljon apua loppujen lopuksi. Niin ja johonkin pitäisi mahduttaa talvea varten niin paljon heinää, ruokaa ja kaikki tavarat ettei tarvitse aina joka viikko hankkia täydennystä, onneksi sellainen tulee olemaan, kylmä kontti... Aijaijai, stressi iskee!

Onneksi vanhempani auttavat parhaansa mukaan ja ainakin vihjeitä ja neuvoja saan kaikilta tutuilta ja alan paremmilta ammattilaisilta. Mutta jos nyt edes yksi syksy, talvi jaa kevät kestettäisiin jollakin yhdistelmällä voisin taas ensi kesänä yrittää asioita parantaa, toivon mukaan siis. okei nyt saa riittää tämä kuvaton ja pitkä tekstinen valitus viesti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti